"Turun ammattikorkeakoulun verkkopalvelut ovat kuin viidakko"

Anna Hämäläisen, 29, mielestä Turun ammattikorkeakoulun verkkopalveluissa ei oteta opiskelijoiden erityistilanteita tarpeeksi huomioon. Toisen vuoden mainonnan suunnittelun opiskelijalla on keskivaikea lukivaikeus.

Hämäläisellä opetuksessa ongelmia tuottavat esimerkiksi fonttikoot ja merkkivälit, sekä moninaisten käyttöliittymien välillä liikkuminen. Opiskelua vaikeuttaa, että verkkopalvelut on jaettu usealle eri sivustolle. Messi, Peppi, ItsLearning ja Turun ammattikorkeakoulun verkkosivut ovat opiskelijoiden päivittäisessä käytössä.

Esimerkiksi yksittäisen kurssin opettajan yhteystietojen etsiminen Turun ammattikorkeakoulun sivuilta on vaikeaa.

“Jos ammattikorkeakoulun eri verkkopalveluissa on vaikea navigoida tavallistenkin opiskelijoiden, niin mieti sitten lukihäiriöisiä”, Hämäläinen sanoo.

Palveluita kehitetään juuri nyt

Oppimisteknologiavastaava Kati Aspin mukaan Turun ammattikorkeakoulun uudet intranet-sivut on toteutettu alusta lähtien saavutettaviksi kaikille opiskelijoille.

“Sivut skaalautuvat eri kokoisille ruuduille, sisältöä on kohdennettu eri kohderyhmille, kuvilla on tekstivastineet ja ohjevideoihin on lisätty tekstitykset. Lisäksi kaikki sivut on tehty kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi”, Asp kertoo.

Ongelmakohtiin on pureuduttu esimerkiksi saavutettavuustestauksilla.

“Saavutettavuustestauksien perusteella Turun ammattikorkeakoulun tärkeimpien palveluiden teknistä toteutusta ja käyttöliittymän puutteita on korjattu yhteistyössä palvelutoimittajien ja palvelujen teknisten ylläpitäjien kanssa.”

Vaikka uuden intranetin saavutettavuus on hyvällä tolalla, ongelmakohtia löytyy edelleen esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun verkkosivujen saavutettavuudesta sekä opintojaksojen sisällöistä.

Media-alalla saavutettavien sisältöjen rooli korostuu

“Media-alalla on yritetty tehdä sen mukaisesti miten saavutettavuusvaatimukset edellyttävät ja Turun ammattikorkeakoulu ohjeistaa ja tukee”, kertoo Samuel Raunio, media-alan koulutuspäällikkö.

“Siinä on kolme kärkeä, kun mietitään saavutettavuutta digitaalisena palveluna. Tekniset ratkaisut, mitä Turun ammattikorkeakoulussa tarjotaan, niissä ympäristöissä tuetaan saavutettavuutta ja annetaan ohjeistuksia. Käyttöliittymiin emme juuri pysty vaikuttamaan, ne tulevat ympäristöistä ja ohjelmista annettuina.”

Konkreettisimmin saavutettavuus näkyy media-alan opiskelijoille sisällöissä, Raunio kertoo.

Opettajat ovat ensisijaisesti itse vastuussa opintojaksojensa sisältöjen saavutettavuudesta. Esimerkiksi ItsLearning-alusta on Hämäläisen mielestä tarpeeksi selkeä ja yksinkertainen, mutta sen käyttöä varjostavat erot opettajien opetustavoissa.

“Viime vuoden puolella on ollut saavutettavuuteen ohjeistuksia ja koulutuksia. Lähtökohtaisesti sisältöjen tulisi olla mahdollisimman selkeitä. Verkkoympäristöissä toimimisen tulisi olla mahdollisimman helppoa, että myös ne, joilla on esimerkiksi lukivaikeus, pystyvät operoimaan näissä samoissa ympäristöissä”, Raunio kertoo.

Kaiken opetussisällön ei kuitenkaan tarvitse olla saavutettavaa, jos se on käytössä tilapäisesti ja rajatussa ryhmässä.

Myös opiskelijoiden omien sisältöjen tulisi olla saavutettavia

“Koronatilanne on aiheuttanut sen, että ääni-, podcast-, ja radiotöiden osalta saavutettavuuden kanssa ei olla vielä maalissa”, Raunio kertoo.

Moni media-alan opiskelija ei ole tietoinen saavutettavuusvaatimuksista.

Hämäläinen on huomannut graafisen suunnittelun opinnoissaan, että esimerkiksi värisokeita ei oteta huomioon opetuksessa. Opiskelijoiden tulevien työpaikkojen kannalta olisi tärkeää että erilaisista rajoitteista puhuttaisiin sekä opiskelijoiden että opettajien kesken. Tässä on vielä kehitettävää.

“Opettajien tietämystä pitäisi lisätä erilaisista yleisistä oppimisvaikeuksista”, Hämäläinen sanoo.