Kuva: Vili Orava

Yhteiskunta

Valmennusyritysten tarjoamat pääsykoekurssit menettämässä asiakkaitaan

Vili Orava

Asteittain korkeakouluihin voimaan tuleva todistusvalinta vähentää vaativien pääsykokeiden määrää

Valmennuskurssien kysyntä on vähentynyt, koska hyvästä ylioppilastodistuksesta on tullut tärkeämpi väylä jatkokoulutukseen. Suurimpana lasku näkyy juuri aikaisemmin suosituissa pääsykoevalmennuksissa.

”Nähtävästi tiedon kulkeutuminen on lukiomaailmassa tapahtunut nopeasti”, sanoo Valmennuskeskuksen Janne Nousiainen.

Ratkaisu ongelmiin abikursseissa

Nousiainen kertoo todistusvalinnan tuoman muutoksen sisältävän myös hyvän puolen. ”Se näkyy lisääntyneenä mielenkiintona niin sanotuilla abikursseilla.” Tällä Nousiainen tarkoittaa varsinkin pitkän matematiikan kursseja.

Useat korkeakoulut antavat suurimmat pisteet pääsykokeissa juuri pitkästä matematiikasta.

”Saa nähdä saadaanko sillä Suomen matikantasoa nousemaan, niin kuin oli alun perin tarkoitus”, Nousiainen pohtii.

Ylioppilastutkintolautakunta luottaa lukion omiin kursseihin

Valmennuskurssien kokeman muutoksen kertoo huomanneensa myös Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä. Hän kertoo tämän näkyvän varsinkin yritysten viestinnässä.

Pääsihteeri Tähkä kuitenkin huomauttaa, että mikäli ylioppilaskokeissa haluaa menestyä, kannattaa turvautua lukion omiin kursseihin.

”Yksi valmennuskurssi ei lukiolaisen oppimisessa kovin käänteentekevä ole”, kertoo Tähkä.

Opinnoissa menestymisen salaisuus on Tähkän mielestä tavoitteellinen työskentely, soveltaminen sekä kyky reagoida uusiin tilanteisiin.

 

Lähteet:

https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat

Perinteiset pääsykokeet roskikseen

Opetus -ja kulttuuriministeriön asettaman muutoksen taustalla on tarve saada muun muassa opiskelijoiden välivuodet lyhyemmiksi sekä kouluille kalliit pääsykokeet harvemmiksi.

Todistusvalinnassa ylioppilaskokeiden arvosanoista annetaan pisteytys, jonka perusteella koulupaikat jaetaan paremmuusjärjestyksessä.

Tulevaisuudessa valintakokeista ei luovuta kokonaan, mutta niihin ei enää tarvitse valmentautua etukäteen.

Muutos koskee kaikkia opintoaloja paitsi taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja ja Diakonia-ammattikorkeakoulun asiointitulkin ja viittomakielen tulkin koulutusta.

Muutoksen on tarkoitus tulla täysmääräiseksi vuonna 2020.

Yhteiskunta
Kirsi Vainio-Korhonen on tutkinut monen 1800-luvulla eläneen naisen elämänkulkua. Kuva: Emmi Partanen

Turun palo lisäsi köyhien naisten ja lasten ahdinkoa 

Yhteiskunta

Turun palo oli yksi Suomen historian tuhoisimmista katastrofeista. Sen vaikutukset eivät rajoittuneet vain rakennuksiin ja kaupunkikuvaan. Erityisesti köyhien naisten ja lasten asema heikkeni entisestään.

Yhteiskunta
Kaskenmäen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa yhteensä 105 lapselle. Kuva: Ida-Maria Marila

Öissä töissä: Vuoropäiväkoti tarjoaa turvallisen sylin kellonajasta riippumatta

Yhteiskunta

Yli 30 vuotta lastenhoidon parissa työskennellyt Jaana Aihela-Soini on urallaan nähnyt vanhemmuuden painopisteiden muutokset. Yhteiskunnalta ja lasten kasvatukselta hän toivoisi lisää sellaista yhteisöllisyyttä, jota hän kollegansa Emmi Valtasen kanssa kokee työssään yövuoroissa.

Yhteiskunta
Johanna Varis ja Mia Sormunen käyttävät somea yli 4 tuntia vuorokaudessa. Kuva: Ilona Lähteenmäki

"Some on monelle nuorelle eräänlainen henkireikä" – aikuiseksi kasvaminen somessa herättää ristiriitaisia tunteita

Yhteiskunta

Pitäisikö sosiaalinen media kieltää alle 15-vuotiailta? 20- ja 21-vuotiaat Johanna Varis ja Mia Sormunen kertovat mielipiteensä asiasta, sekä pohtivat, millainen olisi heidän unelmiensa some.

Yhteiskunta
Maanpuolustuskorkeakoulun professori Teemu Tallberg arvioi, ettei asevelvollisuuden uudistaminen nouse ensi kevään eduskuntavaalien keskeiseksi teemaksi. Kuva: Puolustusvoimat

Asevelvollisuuden laaja uudistus vaatisi useiden vuosien valmistelun

Yhteiskunta

Asevelvollisuusjärjestelmän uudistaminen jakaa mielipiteitä niin puolueiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Keskustelua ohjaavat tasa-arvokysymykset ja ikäluokkien pieneneminen, joka alkaa näkyä Puolustusvoimissa jo lähivuosina.

Yhteiskunta
Pelastushelikopterin lentäjä työskentelee yhdessä lentoavustajan ja lääkärin kanssa.

Pelastushelikopteri hälytetään vain kriittisimpiin tehtäviin - "Kuolemaa kohtaa lähes joka vuorossa"

Yhteiskunta

Mikko Honkasalo toimii pelastushelikopterin lentäjänä Turun tukikohdassa. Lentäjien työvuorot kestävät 48 tuntia. Sääolosuhteet ovat iso stressitekijä Honkasalon työssä.

Yhteiskunta
Leluliike Casagranden myymälä Turussa Linnankadulla. Kuva: Kasper Lindell

Perheyritykset investoivat rohkeasti tulevaisuuteen – "Et sä voi pelätä"

Yhteiskunta

114-vuotias Casagrande avasi syksyllä uuden liikkeen kauppakeskus Skanssiin. Yhtiön kolmas sukupolvi oli vielä pitkään sitä mieltä, että kauppakeskuksiin ei lähdetä, mutta toisin kävi.

Yhteiskunta
Panu Koponen toimii sekä palopelastajana että pelastussukeltajana. Kuva: Rosa Heikkinen

Palopelastajat kohtaavat asioita, joita muut eivät näe koko elämänsä aikana

Yhteiskunta

Panu Koponen on toiminut 10 vuoden ajan palopelastajana Varsinais-Suomen pelastusasemalla. Pelastajan täytyy huolehtia hyvästä henkisestä sekä fyysisestä kunnosta.

Tuoreimmat

  1. “Olen kiitollinen kodin avoimesta keskusteluilmapiiristä”, kertoo papin poika Kalle Laakso

    Podcastit

  2. Perheyrityksessä työt eivät aina jää työpaikalle

    Podcastit

  3. Turun Pietari-seura harkitsee nimenvaihtoa parantaakseen imagoaan

    Podcastit

  4. Euroopan keskuspankki ja korot alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  5. Perintövero alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  6. Hybridivaikuttaminen alle kahdessa minuutissa

    Podcastit

  7. Kameran takana oma visuaalinen maailma

    Podcastit

  8. Millaista on tehdä työtä, josta ei saa kertoa muille?

    Podcastit

  9. Ihmisellä on luontainen halu laulaa, sanoo kuoronjohtaja Ville-Veikko Verha

    Podcastit

  10. Naiset oppivat häpeämään alushousuja jo nuorena

    Podcastit