Verovaroin tuettava rauhantyö kiikkuu veitsen terällä

Rauhantyön järjestöjen avustuksista on leikattu jo useamman vuoden ajan. Vuodelle 2019 hallitus on esittänyt 300 000 euroa. Viime vuonna rauhantyön tukea nostettiin lopulta alkuperäisestä esityksestä, yhteensä 410 000 euroon. Ennen leikkauksia eli vuosina 2010–2014 rauhantyön järjestöt saivat valtion tukea 560 00 euroa.

Helsingin Pasilassa sijaitseva Rauhanliitto on Suomalaisen rauhantyön kattojärjestö. Se tukee rauhantyötä monin eri tavoin, sekä Suomessa että kansainvälisesti.

“Maailmassa laitetaan aivan liian vähän rahaa rauhaan. Aseisiin taas näyttää aina olevan rahaa, kuinka paljon tahansa. Suomessakin on suunnitteilla suuret puolustushankinnat”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius pohtii.

Vertailun vuoksi: rauhanjärjestöjen tuki vastaa noin 0,01 % puolustusvoimien hallinnonalan vuoden 2019 talousarvioehdotuksen reilun kolmen miljardin euron loppusummasta.

“Viimeisen viiden vuoden aikana tukea saavien järjestöjen määrä on vähentynyt. Nyt jäljellä on vain isoimmat, ja niistä Rauhanliitto on saanut eniten tukea. Ja mekin olemme jo kitumispisteessä. Maailmalla olen aina kehunut, kuinka Suomi on niin hieno maa, että valtio tukee jopa aseistakieltäytyjäliittoa. Mutta viime aikoina on tuntunut, ettei kansalaisjärjestötyötä enää arvosteta”, Lodenius sanoo.

“Ei ole kenenkään intressi, että rauhantyö muuttuu harrastelijatoiminnaksi. Mikäli emme saa eduskunnalta lisärahaa ja tämä sadantuhannen euron leikkaus toteutuu, niin joudumme mahdollisesti irtisanomaan sekä miettimään, mitä teemme rauhanasematoiminnan kanssa”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Rauhantyön tukemisella pitkät juuret pohjoismaissa

Rauhanliitossa suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin, mutta ilman vakituista henkilökuntaa järjestö ei toimi. Palkalliset työntekijät pystyvät täyspäiväisesti seuraamaan työhön liittyviä asioita, tuottamaan materiaalia sekä käymään kokouksissa. Rauhanliitto tekee työtä myös viranomaisten, kuten ulko-, sisä- ja puolustusministeriön sekä kansainvälisesti esimerkiksi YK:n kanssa.

Suomessa kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti ollut hyvin voimakasta. Valtion budjetissa rauhanjärjestöjen avustukset kuuluvat Kulttuuri- ja Opetusministeriön alaisuuteen. Rauhantyön tukemisen juuret ulottuvat 1930–luvulle asti.

“Avustuksen tavoitteena on rauhantyön avulla tukea yhteiskunnassa demokratiaa ja kestävää kehitystä”, Opetus- ja Kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen kertoo.

Rauhanjärjestötoiminta ei ole ainoa, jonka avustukset ovat pienentyneet. Leikkaukset alkoivat vuonna 2014, osana julkisen talouden säästötoimenpiteitä. Kulttuurin määrärahoihin kohdistui 15 miljoonan euron leikkaukset vuosina 2015–2017.

“Momentille, jolta muun muassa rauhantyön avustukset rahoitetaan, jouduttiin tekemään isoja leikkauksia. Samoin myös muille kulttuurin ja taiteen määrärahamomenteille”, Laaksonen kertoo.

Talousarviossa menot on jaettu momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. Valtiontalous on talouskasvusta huolimatta lähivuosinakin alijäämäinen ja julkinen talous velkaantuu. Joulukuussa eduskunta päättää valtion ensi vuoden budjetista. Silloin selviää myös, mikä on rauhanjärjestöjen tilanne lähitulevaisuudessa.