kuva kännykästä

Yhteiskunta

"Voi tulla helposti jopa illuusio, että vaikuttaisi asioihin."

Linda Lähdeniemi

Nuoret lähtevät tutkimusten ja tilastojen mukaan yhä vähemmän mukaan kuntavaaliehdokkaiksi tai politiikkaan mukaan. Sosiologian tohtori Terhi-Anna Wilskan mukaan nuoret eivät halua sitoutua isoihin aatteisiin.

”Nuoret haluavat kyllä vaikuttaa, mutta monet kokevat perinteisen edustuksellisen demokratian hitaaksi ja turhauttavaksi. Lisäksi monetkaan nuoret eivät välttämättä halua sitoutua isoihin aatteisiin vaan pikemminkin siihen, että vaikuttavat projektiluonteisesti yksittäisiin asioihin”, sanoo Wilska.

Vaikka kuntavaaleissa päätetään jokaisen ihmisen asioista, eivät nuoret koe kuntapolitiikkaa omakseen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdolla oli vajaa 3000 alle 30-vuotiasta nuorta. Yli 60-vuotiaita ehdokkaita kyseisissä vaaleissa oli ehdolla yli kolminkertainen määrä.

Laskelmien mukaan noin 10 prosenttia ehdokkaista kyseisissä vaaleissa oli nuoria eli alle 30-vuotiasta. Vertailun vuoksi koko Suomen väestöstä on noin 19 prosenttia on alle 30-vuotiaita, mutta äänestysikäisiä.

Keskustelua käydään vain samanmielisten kanssa

Erilaisia tapoja nuorten poliittisen kiinnostuksen lisäämiseen on monestakin eri kulmista pohdittu ja yritetty, mutta valtio ei ole tehnyt mitään konkreettista.

Sosiologian tohtori Terhi-Anna Wilska uskoo, että tulevaisuudessa äänestys on sähköinen. Kuva: Sari Muhonen.

”Sähköinen äänestys voisi nostaa äänestysaktiivisuutta. Siinä on kuitenkin hankaluuksia ja riskejä muun muassa yksityisyyden suhteen. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa äänestys on sähköinen”, jatkaa tohtori Wilska.

Wilska pohtii myös, että sosiaalisen median vaikutus on huomattava, sillä siellä on helppo saada nopeita reaktioita ja toimintaa.

”Lisäksi nuorten omat mielipiteet saavat vahvistusta helposti samanmielisten kanssa käydyssä keskustelussa. Voi tulla helposti jopa illuusio, että vaikuttaisi asioihin, vaikka oikeasti keskustelua käydään vain yksimielisen porukan kanssa. Kyky käydä oikeaa poliittista debattia heikkenee”, jatkaa Wilska.

Wilska näkee, että poliitikkojen pitäisi arvostaa enemmän nuorten mielipiteitä julkisuudessa sekä tehdä näkyvämmin päätöksiä, jotka ulottuvat yhtä vaalikautta pidemmälle eli nuorten tulevaisuuteen.

”Nuoret haluavat nähdä poliitikoilla aidon halun muuttaa tulevaisuutta ja maailmaa. Poliitikkojen pitäisi näkyä enemmän myös niissä sosiaalisissa medioissa, joissa nuoret ovat, eikä vain Twitterissä”, kertoo Wilska.

Nuoret poliitikot ennustavat muutosta

Demarinuorten varapuheenjohtaja Viivu Seila näkee asian hyvin samalla tavalla: yhteiskuntarakenteiden tulisi vastata nuorten tarpeita.

Viivu Seila. Kuva: IMAGEZ

”Voisiko toimintamallia muuttaa? Äänestyskopit ovat olleet 100 vuotta samanlaisia ja olen melko uudistusmielinen vaalien järjestämisen suhteen”, kommentoi Seila.

Alvar Euro. Kuva: Niko Niinivirta.

”Tulevaisuudessa sähköinen äänestäminen kannattaa aloittaa mielestäni kuntavaaleista, sillä ne ovat ne ihmistä lähinnä olevat vaalit”, jatkaa Seila.

Varsinais-Suomen kokoomuksen poliittinen sihteeri Alvar Euro kokee, etteivät nuoret koe järjestörakennetta omakseen.

”Uskon, että 20 vuoden aikana nähdään melkoinen muutos politiikassakin. Järjestörakenteesta pitäisi saada mahdollisimman selkeä ja sellainen, että siihen olisi helppo hypätä mukaan.”

Tämä on artikkeli on juttusarjaa, joka käsittelee kevään 2021 kuntavaaleja.

Tästä pääset lukemaan juttusarjan ensimmäisen osan: Viha poliitikkoja kohtaan saa harkitsemaan kuntavaaliehdokkuutta

Ja tästä toisen osan: ”Mikseivät poliitikot ole ottaneet somea haluun niinkuin pop-tähdet?”

Lähteet:

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi vuoden 2017 kuntavaaleista

Väestön ikärakenne

Tilastokeskuksen tietokanta, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan 2017