Aurajoki kärsii kaupunkilaisten  huolimattomuudesta ー roskien määrässä kuitenkin lupaava muutos

YK:n ympäristöohjelman mukaan tupakantumppi on maailman yleisin roska. Myös Itämerestä löytyy tumppeja ja muuta muoviroskaa hyvin paljon. Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö ja meribiologi Jutta Vuolamo uskoo, että roskien todellinen määrä voi tulla monelle yllätyksenä. 

“Esimerkiksi maalta voidaan muutaman metrin alueelta kerätä jopa satoja tupakantumppeja. Kyllä niitä Aurajoessakin on ihan järjettömät määrät”, Vuolamo toteaa. 

Vuolamon mukaan ongelmallisinta on, että niin Aurajoessa kuin Itämeressäkin roskat painuvat nopeasti pohjaan. Se vaikeuttaa niiden pois keräämistä, sekä tekee ongelman havaitsemisesta vaikeampaa. Muovissa vaikeinta on se että se ei hajoa, vaan muuttuu ajan myötä pieniksi mikromuovihiukkasiksi. 

Pienten muoviroskien lisäksi joesta löytyy myös muun muassa metalliromua. Lounais-Suomen jätehuollon mukaan Aurajoesta on nostettu esimerkiksi polkupyöriä ja sähköskuutteja. 

Suurin vastuu on yksilöllä

“Jokainen ihminen on ensisijaisesti vastuussa omista roskistaan. Se on halvin, tehokkain ja toimivin tapa ehkäistä roskaantumista. Jos jokainen laittaisi omat roskansa roskikseen, ongelma ratkaistaisiin kaikkein helpoiten”, Vuolamo sanoo. 

Suurin osa Itämeren roskista on peräisin maalta. Maahan pudotettu roska kulkeutuu tuulen mukana helposti esimerkiksi jokeen tai hulevesikaivoon, joista se virran mukana päätyy pian merelle.

Tulevaisuus ei ole toivoton

Virallisia roskaseurantoja on Suomessa tehty melko vähän aikaa, mutta niistä on havaittavissa pientä muutosta. Vuolamon mukaan roskia on nyt vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. 

“Mistään suuresta erosta ei puhuta, mutta kun koordinoimme virallisia Suomen rannikkojen roskaseurantoja, tuloksista voidaan huomata pientä laskevaa trendiä”, Vuolamo kertoo.

“Haluaisin myös uskoa, että käyrä pysyy laskevana, ja ettei roskien määrä enää lähtisi kasvuun. Roskaantumisesta puhutaan niin paljon, että uskon suurimman osan omatunnon kolkuttavan. Sen kautta ihmiset toivottavasti alkavat kiinnittämään omaan toimintaansa lisää huomiota”, hän jatkaa. 

Vuolamo ei kuitenkaan usko ongelman ratkeavan kokonaan vain ihmisten henkilökohtaisella huolellisuudella. Hän uskoo materiaalikehitykseen ja siihen, että ehkä joskus tulevaisuudessa muovi voidaan korvata jollakin luontoystävällisemmällä vaihtoehdolla.