Ympäristö
Aurajoki kärsii kaupunkilaisten huolimattomuudesta ー roskien määrässä kuitenkin lupaava muutos
Lähes kaikki Aurajokeen ja sitä kautta Turun saaristoon päätyvistä roskista on peräisin kaupungin asukkailta. Tupakantumppeja ja muita pieniä muoviroskia on vedessä valtava määrä.
YK:n ympäristöohjelman mukaan tupakantumppi on maailman yleisin roska. Myös Itämerestä löytyy tumppeja ja muuta muoviroskaa hyvin paljon. Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö ja meribiologi Jutta Vuolamo uskoo, että roskien todellinen määrä voi tulla monelle yllätyksenä.
“Esimerkiksi maalta voidaan muutaman metrin alueelta kerätä jopa satoja tupakantumppeja. Kyllä niitä Aurajoessakin on ihan järjettömät määrät”, Vuolamo toteaa.
Vuolamon mukaan ongelmallisinta on, että niin Aurajoessa kuin Itämeressäkin roskat painuvat nopeasti pohjaan. Se vaikeuttaa niiden pois keräämistä, sekä tekee ongelman havaitsemisesta vaikeampaa. Muovissa vaikeinta on se että se ei hajoa, vaan muuttuu ajan myötä pieniksi mikromuovihiukkasiksi.
Pienten muoviroskien lisäksi joesta löytyy myös muun muassa metalliromua. Lounais-Suomen jätehuollon mukaan Aurajoesta on nostettu esimerkiksi polkupyöriä ja sähköskuutteja.
Suurin vastuu on yksilöllä
“Jokainen ihminen on ensisijaisesti vastuussa omista roskistaan. Se on halvin, tehokkain ja toimivin tapa ehkäistä roskaantumista. Jos jokainen laittaisi omat roskansa roskikseen, ongelma ratkaistaisiin kaikkein helpoiten”, Vuolamo sanoo.
Suurin osa Itämeren roskista on peräisin maalta. Maahan pudotettu roska kulkeutuu tuulen mukana helposti esimerkiksi jokeen tai hulevesikaivoon, joista se virran mukana päätyy pian merelle.
Tulevaisuus ei ole toivoton
Virallisia roskaseurantoja on Suomessa tehty melko vähän aikaa, mutta niistä on havaittavissa pientä muutosta. Vuolamon mukaan roskia on nyt vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
“Mistään suuresta erosta ei puhuta, mutta kun koordinoimme virallisia Suomen rannikkojen roskaseurantoja, tuloksista voidaan huomata pientä laskevaa trendiä”, Vuolamo kertoo.
“Haluaisin myös uskoa, että käyrä pysyy laskevana, ja ettei roskien määrä enää lähtisi kasvuun. Roskaantumisesta puhutaan niin paljon, että uskon suurimman osan omatunnon kolkuttavan. Sen kautta ihmiset toivottavasti alkavat kiinnittämään omaan toimintaansa lisää huomiota”, hän jatkaa.
Vuolamo ei kuitenkaan usko ongelman ratkeavan kokonaan vain ihmisten henkilökohtaisella huolellisuudella. Hän uskoo materiaalikehitykseen ja siihen, että ehkä joskus tulevaisuudessa muovi voidaan korvata jollakin luontoystävällisemmällä vaihtoehdolla.
Tuoreimmat
-
Yleisurheilun joukkueuudistus herättää urheilijoissa huolta
-
Vaihtovuosi Suomessa vei opintoihin ulkomaille: "Minun täytyi oppia pärjäämään itse"
-
Moni aikuinen laiminlyö heijastinpakkoa — syynä unohdus
-
Hävikkiruokaa vai ruokalistan tuotteita? ResQ-sovellus kerää kiitosta ja kritiikkiä käyttäjiltään
-
Turku uusin silmin: Paikalliset auttoivat tyhjän aukion elvyttämisessä
-
Aurajoki kärsii kaupunkilaisten huolimattomuudesta ー roskien määrässä kuitenkin lupaava muutos
-
Tutka Podcast: Voiko kuka tahansa tehdä deepfake-videon?
-
Turku uusin silmin: “Turku tarvitsee kaaosta, meteliä ja iloa”
-
Tutka Podcast: TikTokissa leviää rasistisia viestejä amharan kielellä koodattuna – selvitimme, mistä on kyse
-
Hallituksen esittämä työttömyyssääntö huolettaa kansainvälistä opiskelijaa – monen työllistymistä jarruttaa kielitaidon puute