
Ympäristö
Nettikirppisten himotuimmat tuotteet kestävät aikaa, mutta käytettyjen tuotteiden kauppa ei ratkaise ylikulutusta
Kiivas käytetyn syöttötuolin metsästys sai toimittaja Karoliina Hakasalon pohtimaan, miksi jotkin tuotteet kiertävät vuosiakin käyttäjältä toiselle. Entä miten kuluttajat ja yritykset voivat tehdä oman osansa kiertotaloudessa?
Halusin ostaa pian syntyvälle lapselleni monien kehuman syöttötuolin. Tuoli on lapsen kanssa välttämätön, joten hankinta oli tarpeellinen. Minulle oli tärkeää ostaa aikaa kestävä, laadukas tuote.
Stokken Tripp Trapp on uutena melko arvokas, joten opiskelijana ja säästeliäänä ihmisenä halusin ensin tutkia käytettyjen tuolien tilannetta erilaisista käytettyjen tuotteiden myyntipalveluista ja -ryhmistä. Havaitsin, että tuoleja oli paljon myynnissä. Useimmat niistä olivat hyväkuntoisia siitä huolimatta, että niitä oli käytetty vuosia.
Kirpputorikulttuuri on ollut hyvin vahva Suomessa jo vuosikymmeniä. Nykyään se on kuitenkin saanut erilaiset mittasuhteet, ja tavaroiden uudelleenkäyttöön on saatu koko ajan enemmän ihmisiä mukaan.
Tori.fi:n johtaja Jenni Tuomisto kertoo, että käytetyn tavaran kauppa on kasvanut viime vuosina valtavasti. Tällä hetkellä nuoret ja lapsiperheet ovat hänen mukaansa aktiivisimpia kierrättäjiä. Kasvupotentiaalia siis vielä löytyy.
Kiertotalous kehittyy hitaasti
Kiertotalous saatetaan sekoittaa kierrätykseen, mutta se on paljon kierrätystä laajempi käsite. Kiertotalouden tavoitteena on pidentää tuotteiden elinkaarta. Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä.
Suomi on ollut kiertotalouden kehityksen edelläkävijä monessa suhteessa. Maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta julkaistiin Suomessa vuonna 2016. Se kertoi, millä konkreettisilla toimilla voidaan vauhdittaa Suomen siirtymää kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta.
– Suomessa kiertotalouden kehitys lähti käyntiin ensin isolla vaihteella ja kunnianhimoisesti, mutta samalla kehitys on kuitenkin ollut myös melko hidasta, toteaa Sitran kansainvälisen toiminnan johtava asiantuntija Tim Forslund.
Suomen kiertotalouden kehityksen tavoitteet ovat yksityiskohtaisia ja konkreettisia. Erilaiset suunnitelmat ja ohjelmat, joissa Suomi on mukana, vievät meitä oikeaan suuntaan. Forslund huomauttaa, että Euroopassa yleisesti suunta on oikea, mutta eteneminen on kaikkialla liian hidasta.
Brändituotteet säilyttävät arvonsa
Päädyin viestittelemään myyjille Tori.fi-palvelussa. Syöttötuolien menekki yllätti niin minut kuin monet myyjätkin. Jos laitoin viestiä myyjälle viiden minuutin jälkeen ilmoituksen julkaisemisesta, olin jo myöhässä. Tuoli oli joko varattu tai haettu siihen mennessä, kun sain vastauksen myyjältä. Mikä sitten tekee joistain tuotteista näin suosittuja?
– Lähtökohtaisesti brändituotteet säilyttävät arvonsa parhaiten. Asiakkaan on myös helpompi tutkia, mikä tuote on kyseessä, sillä siitä löytyy usein paremmin tietoa. Brändituotteita on lisäksi helpompi korjata ja niihin voi saada varaosia, Torin johtaja Tuomisto kertoo.
Torissa kestosuosikiksi nousee vuodesta toiseen Marimekko. Sitä etsitään ja myydään aktiivisimmin. Kestosuosikkien lisäksi Torissa on havaittavissa valtavasti mikroilmiöitä. Tuomisto tuo esiin esimerkin tämän hetken trendaavasta tuotteesta, Mathmos-laavalampusta. Muita villityksiä ovat olleet esimerkiksi kurkkumopot ja Käärijän-vihreät tuotteet. Vuonna 2024 palveluun laitettiin 14,4 miljoonaa kiertotalouskelpoista tavaraa myyntiin.
Myös vuodenajat ja sesongit vaikuttavat käytetyn tavaran kauppaan siten, mitkä tuotteet käyvät kaupaksi. Paras mahdollinen kokemus käytetystä tavarasta tulee ostajille ja myyjille silloin, kun kysyntä sekä tarjonta kohtaavat.
Ylikulutusta ei ratkaista kiertotaloudella
Sitran asiantuntija Forslund kertoo, että on edelleen halvempaa käyttää tuotteiden valmistuksessa neitseellisiä raaka-aineita uusiomateriaalien sijaan. Näin asian ei pitäisi olla. Hän näkee haasteena myös sen, että Suomessa ei vaadita valitsemaan kestävämpiä vaihtoehtoja julkisessa hankinnassa.
– Kulutuskulttuurin muuttaminen kestäväksi on haaste. Miten kuluttajien ajattelua saataisiin muutettua niin, että tavaroita arvostettaisiin enemmän ja niistä pidettäisiin huolta? Tulisi lisäksi ostaa ainoastaan tarpeeseen eikä vain haluun, muistuttaa Torin Tuomisto.
Hän tuo esiin mahdollisuuden siitä, että käytetyn tavaran kauppa ei automaattisesti vähennä tai ratkaise ylikulutusta vaan pahimmillaan mahdollistaa sen.
Olen itsekin joskus huomannut tehneeni heräteostoksia niin käytettyjen kuin uusienkin tuotteiden kohdalla. Ja olen saattanut hyväksyttää hankinnan itselleni sillä, että voin joskus myydä sen eteenpäin.
Metsästämäni syöttötuoli tulisi tarpeeseen ja tiesin sen olevan kaikin puolin hyvä hankinta, joten en luovuttanut. Tuoleja tuli päivittäin lisää Torin sivuille, mutta samaan tahtiin monet niistä merkattiin myydyiksi. Laitoin viestiä noin kahdellekymmenelle myyjälle.
Vastuussa ovat niin yritykset kuin kuluttajatkin
Sekä Tuomisto että Forslund sanovat tuotteen kiertotalouskelpoisuuden määrittyvän jo suurilta osin suunnittelupöydällä. Tehokkaampien ja kestävämpien tuotteiden kehittäminen auttaisi vähentämään energian ja resurssien kulutusta, sillä arvioiden mukaan yli 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määritetään suunnitteluvaiheessa.
Kiertotaloutta voidaan edistää myös liiketoiminnassa.
– Tuotteiden myynnin lisäksi tuotteille voitaisiin tarjota esimerkiksi korjauspalveluja. Yhtiöt voisivat lisäksi miettiä pakkauksiaan. Onko välttämätöntä laittaa hammastahnatuubi pahvipakkaukseen, Forslund Sitralta kysyy.
Me kuluttajat voimme pohtia omia kulutustottumuksiamme, asenteitamme ja toimintatapojamme yritysten tapaan. Sitran laatima elämäntapatesti voi auttaa pääsemään jyvälle omasta hiilijalanjäljestä. Tavaroiden kulutus ei ole ainoa vaikuttava tekijä vaan esimerkiksi kulkuneuvot, asuminen ja etenkin ruoka ovat suuressa roolissa.
Paljastui, että Torin johtaja Jenni Tuomisto oli ostanut aikoinaan käytettynä lapsilleen saman syöttötuolin, jota minäkin metsästin. Lapset käyttivät tuolia aktiivisesti viisi vuotta. Tuomisto myi sen samalla hinnalla, jolla oli sen ostanutkin. Tämä oli kiertotaloutta parhaimmillaan ja osoitus siitä, että kyseisen tuotteen kehittänyt yritys on onnistunut suunnitteluvaiheessa.
Kahdeskymmenes yhteydenottoni lopulta kannatti. Sain ostettua hyväkuntoisen tuolin hyvään hintaan. Nyt se odottaa seuraavaa pientä käyttäjäänsä. Tulen pitämään siitä hyvää huolta, jotta saan jonain päivänä itse laittaa syöttötuolin kiertoon.
Tuoreimmat
-
Helposti saatua rahaa, vaikeasti maksettavaa velkaa
-
Lapsilla on oikeus olla olemassa – myös julkisilla paikoilla
-
Nettikirppisten himotuimmat tuotteet kestävät aikaa, mutta käytettyjen tuotteiden kauppa ei ratkaise ylikulutusta
-
Puhelimesta tuli osa lasten leikkiä, mutta onko syytä huoleen?
-
Tähtitaivas laittaa asiat perspektiiviin – Turun Ursan harrastajat avaavat ikkunan avaruuteen
-
Mitä nimet merkitsevät ihmisille? Toimittaja selvitti oman nimensä tarinan
-
Murteiden merkitys muuttuu, mutta ne eivät katoa
-
Tuetusti asuvat nuoret kokevat yhä laitosvaltaa
-
14-vuotias Martta on meikannut lapsesta asti – tyttöjen harrastuksiin suhtaudutaan väheksyvästi
-
Nuorisorikollisuus jatkaa kasvua Turun alueella - Ankkuritoiminta on nuorten apuna