Kulttuuri

Laulukilpailuissa ei ole olemassa voittajabiisejä

Satu Matikainen

Usein törmää ennakkoluuloon, jossa uskotaan kilpailijan voittavan tietyn kappaleen ansiosta. Voitto kuitenkin johtuu ihan muista seikoista.

Sami Muhonen, kuva: Kimmo Tähtinen

Laulukilpailuissa monet uskovat pärjäävänsä tietynlaisten kappaleiden ansiosta. Usein nämä kappaleet ovat maailmanlaajuisia hittejä, joista puhutaan ”vaikeina laulettavina”, esimerkkinä Titanic-elokuvasta tuttu Celine Dionin laulama kappale My heart will go on. Pelkällä kappaleella ei kuitenkaan voi taata suoraa voittoa.

UKC-laulukilpailun perustaja sekä vuonna 2009 karaoken MM-kilpailuissa hopealle sijoittunut Sami Muhonen painottaa, että biisit eivät pärjää, vaan esiintyjät.

”Monesti näkee sosiaalisessa mediassa kysyttävän kavereilta, että mikä olisi sopiva kappale. Sitten näkee ehdotuksia perusteltuna, että se on hyvä kisabiisi. Se on voinut olla jollekin toiselle hyvä, mutta se ei tarkoita ollenkaan sitä, että se on juuri sinulle oikea kappale”, Muhonen kertoo.

Jukka Hallikainen, kuva: Veli-Pekka Väisänen

”Kappaleella ei oikeastaan ole väliä, vaan tulkinnalla ja sanoituksen tuomisella omien persoonallisten lisien kanssa. Esimerkiksi tämän vuoden Voicessakin on menty niin sanotusti kuluneilla kappaleilla jatkoon. Niistä vain on kuoriutunut uusia teoksia huippuosaamisen kautta”, tangokuningas Jukka Hallikainen summaa.

Hallikainen on niittänyt kokemusta kilpailumaailmasta sekä kilpailijana että tuomarina. Hän on itse kilpaillut muun muassa Tangomarkkinoilla ja Ponnahdus pinnalle-kilpailussa. Tuomariston jäsenenä hän on ollut sekä suurissa että pienissä kisoissa – muun muassa UKC-laulukilpailussa, HKC-kilpailussa (Hertaksen karaoke champion), useissa iskelmäkaraokekilpailuissa ja Kunkun Karaokeskabassa. Tuomarointikokemusta Hallikaisella on noin kymmenen vuoden ajalta niin Suomesta kuin ulkomailta.

Persoonallisuus vie pitkälle

Tuomariston ja yleisön täytyy nähdä kilpailijan pystyvän toimimaan esitettävän laulun kanssa saumattomasti. Sen lisäksi on tärkeää ottaa kappale, joka ei perustu soitinten painottamiseen. Liian pitkät introt ja välisoitot vievät huomion pois laulajasta, ja siten häiritsevät esimerkiksi yleisön mielenkiinnon ylläpitämistä sekä tuomarintyötä.

Mahtipontisen kappalevalinnan sijaan voiton ansaitsee ennemminkin omalla persoonalla ja käytöksellä. Voittajan tulee olla mielenkiintoinen ja helposti lähestyttävä henkilö, sekä avoin uusille asioille.

”Kisoissa pärjäävät sellaiset, jotka eivät näyttele jotain muuta kuin ovat. Pitää uskaltaa tuoda omaa persoonaa kehiin osaamisen ja lahjakkuuden lisäksi”, Hallikainen tiivistää.

Kilpailupäivät ovat usein todella pitkiä, ja odotteluaikaa on paljon. Sen vuoksi kilpailijan on tärkeä olla pitkäpinnainen, ja monien tuntien odottelusta huolimatta täytyy pystyä antamaan sataprosenttinen panos esitykseen.

”Hyvä valmistautuminen on todella tärkeää. Jo edellisvuotena kannattaa alkaa valmistautumaan kilpailuun, ja ottaa vaikka laulutunteja, jos haluaa oikeasti pärjätä”, Muhonen neuvoo.

Laulutuntien yleistyminen nostanut tason

Laulukilpailujen maailma on ottanut suuren harppauksen tasollisesti 2010-luvun aikana. Syynä lienee se, että laulutuntien ottamisen määrä on kasvanut. Muhosen mukaan kymmenen vuotta sitten laulutunteja oli ottanut ehkä 1% UKC-laulukilpailuun osallistuneista. Nykyään tuo määrä on yli 30%. Laulutuntien lisääntymisen ohella tasoa on nostanut tuomarien tason nousu ja kehittyminen.

”Tuomareiden palautteen anto verbaalisesti on kehittynyt huimasti”, kertoo Hallikainen.

Suoraa palautetta saatuaan kilpailijan on helpompi tiedostaa oma tasonsa, ja jatkaa sen kehittämistä yhä parempaan suuntaan. Tason nousu on kuitenkin oma kaksiteräinen miekkansa.

”Tällä hetkellä tulee turhan vähän uusia yrittäjiä. Johtunee siitä, että he eivät ole välttämättä valmistautuneet niin hyvin, ja sitten lannistutaan tämän päivän tasosta. Tulokkaiden pitää olla todella rohkeita ja valmistautuneita. Lahjoja tästä maasta löytyy, mutta jonkun pitäisi vähän potkia heitä eteenpäin ja kilpailemaan. Ei kukaan tule kotoa hakemaan”, Muhonen toteaa.

 

Artikkeli sisältyy ”Musiikkimaailman muutokset 2010-luvulla”-juttusarjaan.

 Lue sarjan ensimmäinen osa koskien naisten asemaa musiikin maailmassa tästä.

Lue ensimmäisen osan jatkojuttu koskien rakenteellista tasa-arvoa tästä.

Seuraava jakso käsittelee tanssilavoja.