Kulttuuri

Tasa-arvo alkaa ajatuksista

Satu Matikainen

Vanhat perinteet ja tottumukset saattavat vaikuttaa alitajuntaisesti ihmisten toimintaan ja käytökseen. Tasa-arvoa tulee rakentaa yksilöiden tajunnan kautta.

Merja Hottinen

Viime viikolla julkaistiin ”Naisten asema musiikissa saavuttanut tasa-arvon”-artikkeli. Jutun herättämän keskustelun myötä lähdin paneutumaan tasa-arvokysymykseen uudelleen niin, että huomioin myös rakenteellisen puolen.

Music Finland toteutti vuonna 2017 esiselvityksen musiikkitoimialan sukupuolitasa-arvosta. Tarkastelussa oli mukana 1914 työpaikkaa ja luottamustehtävää musiikkialan järjestöistä, yrityksistä, orkesterikentältä, festivaaliorganisaatioista sekä korkeakoulutuksen piireistä. Esiselvityksen mukaan työllistävyyden osalta naisten asema näyttäytyy hyvänä – yli 40% alan työpaikoista on naisilla. Rakenteellisella puolella on kuitenkin eroja, joihin toivottaisiin muutoksia.

Johtoasemissa miehet ovat edelleen selvänä enemmistönä, vaikka naisten määrä on noussut vuosien varrella. Hallituspaikoista yli 70% ja hallitusten
puheenjohtajuuksista lähes 85% on miesten hallussa. Toimitus- ja toiminnanjohtajista kaksi kolmasosaa on miehiä. Ainoastaan orkesterikentällä naisia on selvä enemmistö – siellä intendenteistä naisia on yli 60%. Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottisen mukaan kyseessä ei ole kenenkään tietoinen halu, että haluttaisiin miesvalta.

”Asetelma voi johtua monestakin seikasta. On olemassa historiallisia perinteitä ja tottumuksia. Eli ollaan totuttu siihen, että johtajat ovat miehiä. Aiemmin miehet pääsivät helpommin etenemään”, Hottinen pohtii.

Perinteet ja tottumukset ovat voineet jättää jälkensä alitajuntaan, jonka mukaan esimerkiksi palkkausvalintoja tehdään. Hottinen painottaa, että jokaisen ihmisen tulisi pohtia, miten omalla toiminnallaan ja valinnoillaan pystyy vaikuttamaan tasa-arvon toteutumiseen. Esimerkiksi yleisössä oleva yksilö voi kyseenalaistaa paikan omistajalta, miksi yökerhossa keikkailee enemmän miesartisteja, ja toivoa naisartisteja esiintymään.

Naiset torjuvat omia mahdollisuuksiaan

Puhuttaessa naisten vähäisyydestä johtoasemissa kyseessä ei välttämättä ole suora sukupuolisyrjintä. Naisilla voi olla vähemmän kiinnostusta hakeutua niihin tehtäviin. Myös aiemmin opitut roolimallit voivat vaikuttaa naisten päätöksiin jättää hakeutumatta johtoon.

”Ihmiset voivat tehdä itse omia valintojaan, se ei ole epätasa-arvoa”, Hottinen toteaa.

Naisten määrällisistä osuuksista johtopaikkojen työnhakutilanteissa Hottinen ei osannut antaa arviota. Musiikkipuolen hakutilastoja ei löydy, mutta esimerkiksi vuonna 2016 kunnallisiin johtotehtäviin hakiessa naisia oli 30% hakijoista, vuotta aiemmin naisten osuus oli 20%.

Kuntalehden julkaisemassa artikkelissa Itsekritiikki jarruttaa naisten innokkuutta hakea kunnan johtoon Suomen kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö arvioi naisten asettavan itselleen liian korkeat rimat ja siksi he eivät edes hae johtoasemiin. Sama itsekritiikki saattaa valitettavasti heijastua myös musiikin alalla.

Tasa-arvoa pidetään itsestäänselvyytenä

Vuonna 2018 julistettiin teesit tasa-arvon, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yli 100 musiikin yhdistystä ja yritystä on allekirjoittanut niiden noudattamisen sopimuksen. Teesit ovat lyhyen voimassaolonsa aikana herättäneet jo monenlaisia keskusteluja.

”On todella hyvä, että keskusteluja on herännyt. Ne saattavat kirkastaa tasa-arvoasioita ihmisten mielissä. Kyseessä on kuitenkin laissakin määritettyjä perusoikeuksia, että ihmisiä tulee kohdella samalla tavalla”, Hottinen muistuttaa.

Samana vuonna Music Finland julkaisi Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus musiikkialalla Suomessa– kyselytutkimuksen tulokset. Ne osoittivat, että tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus koetaan tärkeiksi arvoiksi. 71% vastanneiden mukaan omassa työympäristössä tavoitellaan tasa-arvoa paljon. Annetut vastaukset osoittivat arvojen olevan myös henkilökohtaisesti tärkeitä. Kaiken kaikkiaan suurella osalla alan toimijoista vaikuttaa olevan luottamus ihmisten avoimuuteen ja luontaisesti syrjinnästä vapaisiin asenteisiin.

Monet vastaajat epäilivät kuitenkin sopimuksen tarpeellisuutta. Osa kertoi nostavansa arvot esiin työympäristössään muilla tavoin.

”Tuntui, että monille tasa-arvokysymykset tulivat yllätyksenä silloin esiselvityksen julkistamisen myötä. Useat pitävät yhdenvertaisuutta itsestään selvänä asiana, ja siksi tavat toimia sen eteen ovat vähän hakusessa”, Hottinen kertoo.

 

Esiselvitykseen pääset tästä. 

Kyselytutkimuksen tuloksiin pääset tästä.

Teeseihin pääset tästä.

Kuntalehden artikkeliin pääset tästä.

 

Artikkeli sisältyy ”Musiikkimaailman muutokset 2010-luvulla”-juttusarjaan ollen ensimmäisen osan jatkojuttu. Lue ensimmäinen osa tästä.

Juttusarjan toinen osa käsittelee laulukilpailuja. Lue toinen osa tästä.

Seuraava osa koskee tanssilavoja.