Milleniaalit ahmivat kirjasarjoja

Kirjaston hämyisissä nurkissa nuoret lukivat Noidan käsikirjaa ja suositut kirjat olivat kiertäneet innokkailta lukijoilta toisille niin monta kertaa, että kannet olivat kuluneet melkein puhki. Milleniaalien nuoruus oli täynnä kauhua, heppoja, vahvoja naishahmoja sekä taikuutta.

FT, dosentti lasten- ja nuortenkirjallisuuden kriitikko, tutkija ja tietokirjailija Päivi Heikkilä-Halttunen pitää todennäköisenä, että kirjoilla oli ennen suurempi vaikutus nuoriin, sillä kilpailevaa ajanvietettä ei ollut tarjolla yhtä paljon.

“Nykyisin nuorten ajatusmaailmaa muokkaa ja siihen vaikuttaa lähinnä mediateollisuus ja kirjoista parhaiten nuorten tajuntaan ja tietoisuuteen pääsevät
monelle eri alustalle tuotetut brändit. Esim. romaanin pohjalta tehdään rinnalle elokuva tai kirjan maailman pohjalta luodaan myös tietokonepelejä”, Heikkilä-Halttunen kertoo.

Selvitimme lyhyen kyselyn avulla vuosina 1980–1995 syntyneiden milleniaalien muistoja kirjallisuudesta. Kyselyyn vastasi 340 henkilöä. 

Neiti Etsivä toimi rohkeana esikuvana nuorille tytöille

Pitkään suosiosta nauttinut Neiti Etsivä innosti tyttöjä sankaritekoihin. Supersankareiden maailma oli usein rakennettu vahvojen miesten ja poikien ympärille ja Neiti Etsivä korosti naisten vahvuutta.

“Neiti Etsivä -sarja alkoi jo 1930-luvulla, joten sarjan varhaiset osat edustavat nykyhetken vinkkelistä tietysti jo aikansa elänyttä, vanhentunutta sukupuoliajattelua. Sarja syntyi kuitenkin havaittuun tarpeeseen luoda moderni tyttösarja, jossa tytöt olivat aktiivisia toimijoita. Neiti Etsivä oli kumouksellinen sikäli, että poikien ja miesten aiemmin kansoittamaan dekkarigenreen tuli taidoiltaan, älyltään ja taustaltaan ylivertainen tyttösankari”, Heikkilä-Halttunen kuvailee suosituimman kirjan merkityksellisyyttä.

Neiti Etsivä -kirjoja löytyy edelleen kauppojen hyllyiltä, mutta sarjan ulkoasu on muuttunut merkittävästi. Räiskyvien värien ja sarjakuvamaisten piirroshahmojen toivotaan houkuttelevan myös nykynuoret sarjan pariin.

Vampyyrit ja ihmissudet saivat niskavillat nousemaan pystyyn ja noidan käsikirjaa luettiin enemmän kuin koulukirjoja

Noidan käsikirja ei tarjoillut tyypillisiä kauhutarinoita. Tietokirjan tyyliin koottu teos esitteli nuorille mielenkiintoisia asioita ja ilmiöitä, kuten ihmissusia, vampyyreja ja paranormaaleja ilmiöitä.

“Noidan Käsikirjan visuaalinen kauhukuvasto oli todella puistattava. Pelottava kuvitus on syöpynyt lukijoiden mieleen. Kirjasta otettiin uusintapainos 2018, kustantajan mukaan jatkuvien pyyntöjen takia”, Heikkilä-Halttunen muistelee.

Noidan käsikirjan lisäksi erilaiset pelottavat kirjasarjat olivat nuorten keskuudessa suuressa suosiossa. Saksalainen kirjasarja Pikku Vampyyri tarjosi lukijoille kiltin ja sympaattisen tarinan pienen pojan ja vampyyrin ystävyydestä. Vaikka sarjaa pidettiin pelottavana, sen tarina oli myös lämminhenkinen.

”Täytyy muistaa, että milleniaalien aikana ei vielä ollut nykyistä rajatonta verkkotodellisuutta: kuvia, ärsykkeitä, visuaalisia elämyksiä oli paljon vähemmän kuin nyt”, Heikkilä-Halttunen pohtii syitä kauhukirjojen laajalle suosiolle.

Heppakirjat villitsivät tyttöjä

Erilaiset hevosiin liittyvät kirjasarjat olivat suosittuja erityisesti nuorten tyttöjen keskuudessa. Kirjakerhot lähettivät nuorille lukijoille Merja Jalon tai muiden tunnettujen kirjailijoiden tarinoita hevostallien maailmasta.

”Harrastuksen kupeessa hevoskirjoissa on kautta aikojen käsitelty paljon ystävyyttä, nuoren päähenkilön identiteetin rakentumista ja omien voimavarojen löytymistä”, Heikkilä-Halttunen kuvailee kirjojen monipuolisuutta.

Nykyään nuorille on tarjolla laaja valikoima eri harrastuksiin liittyvää kirjallisuutta. Tarinat on kirjoitettu nuorille kiehtovaan tyyliin. Harrastuksista ei olla koostettu tietokirjoja vaan teeman ympärille on rakennettu teinien arkinen maailma kaikkine kommelluksineen.

Orpo lapsi kiinnosti lukijoita

Harry Potter sai nuoret haaveilemaan pääsystä Tylypahkan kouluun. Nuoret pukivat päälleen eri ”tupien” väreissä olevia kaulahuiveja ja ostivat taikamaailmaan liittyviä oheistuotteita.

”Kirjasarja edustaa mielestäni aika perinteistä arvomaailmaa. Klassikot ammentavat usein aiemmista klassikoista, siksi esimerkiksi orpo päähenkilö ja erilaisista taustoista tulevat sivuhenkilöt ovat tärkeitä jännitteen synnyttämiselle. Potterin suosio selittyy vetävällä fantasiasarjaformaatilla, jonka kaltaista ei oltu ennen tehty: kirjailija ja kustantaja sitoutuivat sarjaan, loivat siitä kansainvälisen menestyksen ja brändin” Heikkilä-Halttunen kuvailee Harry Potterin suosiota.

Kirjasarja villitsi nuoria ja aikuisia ympäri maailmaa. Nuoret lukivat uuden kirjan jopa englanniksi, että saivat tietää uusista käänteistä ensimmäisten joukossa.

”Koskaan aiemmin ei Suomessa jonotettu yötä myöten sarjan uuden osan ilmestymistä kirjakaupan oven takana.”

Harry Potterin maailman ympärille syntyi nuorten itse keksimiä fiktiivisiä tarinoita. Jatko-osia odottavat nuoret kirjoittivat värikkäitä tarinoita taikamaailmasta erilaisille nettifoorumeille. Viisaimmat osasivat yhdistää Ronin ja Hermionen jo ennen kuin rakkaustarinasta tuli totta kirjan kansien välissä.

”2000-luvun alussa kirjoitin lasten- ja nuortenkirja-arvioita Aamulehteen ja sarjan uusista osista tilattiin arviot, jotka julkaistiin heti kirjan ilmestymispäivänä. Sain hyvissä ajoin ennakkovedokset kustantajalta, joka vannotti, että ne eivät saa päätyä ulkopuolisten perheenjäsenten käsiin ennen kirjan embargoa. Jouduin siis lukemaan vedoksia salaa kahdelta tuolloin Potter-ikäiseltä lapseltani, jotka tietysti kihisivät uteliaisuudesta ja olivat minulle kateellisia”, Heikkilä-Halttunen naurahtaa muistellessaan sen ajan Potter-villitystä.

Nuorten lukeminen vähentyy mutta moni trendi pysyy samana

Sukupuolella on väliä, kun nuoret valitsevat itselleen mieleisiä kirjoja. Trendi ei ole ainakaan täysin muuttunut.

”Lapset ja nuoret ovat lukijoina konservatiivisia. Sama pätee kyllä myös aikuisten miesten kirjamakuun, eli he samastuvat edelleen paremmin mieskirjailijoiden teoksiin. Kysymys on myös lukumieltymyksen ”cooliudesta”, vaikka poikalukija saattaisikin pitää tyttösankarista kertovista tai naiskirjailijan kirjoittamista teoksista, hän ei välttämättä halua julkisesti sitä paljastaa”, Heikkilä-Halttunen pohtii.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan erityisesti nuorten aktiivilukeminen on laskenut jyrkästi. Vuonna 1981 joka kolmas kymmenen vuotta täyttänyt lapsi oli lukenut vähintään kymmenen kirjaa puolen vuoden aikana. Vuonna 2017 aktiivisia lukijoita oli enää 13 prosenttia.

Vaikka nuorten innostus kirjoihin saattaa olla laskussa, samanlaiset kirjat vetoavat nuoriin edelleen. Turun pääkirjaston viisi lainatuinta nuortenkirjaa ei yllätä Heikkilä-Halttusta.

”Lista nykynuorten suosikeista todistaa sen, että filmatisoinnit vaikuttavat myös kirjasuosikkeihin. Yhdysvaltalaisen YA (young adult) -kirjallisuuden merkitys on vahvistunut ja luetuimmat, suosituimmat kirjat ovat pääosin siis käännöksiä Amerikasta”.    

Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, joka käsittelee milleniaalien muistoja.

Tästä pääset lukemaan juttusarjan muut osat: 

Nostalgian kaipuu saa ihmiset pelaamaan

Yhteiskunnalliset arvot näkyvät leikeissä

Milleniaalit kasvoivat saippuasarjojen ja scifin maailmassa