Kuva: Miska Savolainen

Urheilu

Hellä siirtyminen pelikentiltä markkinointipäälliköksi – Tero Taipale takoo rahaa Kuopion Palloseuralle

Jesse Happonen

”Olin yhdessä kohtaa pelaaja, valmentaja, joukkueenjohtaja ja markkinointipäällikkö samaan aikaan.”

Kuopion Palloseuran nykyinen markkinointipäällikkö Tero Taipale, 45, otti uralleen omien sanojensa mukaan hellän ja liukuvan lopetuksen. Viimeisimmän ottelunsa Veikkausliigassa mies pelasi marraskuussa 2014 Turun Palloseuraa vastaan vajaan 42 vuoden iässä, joka on historiankirjoissa neljänneksi vanhin ikä Veikkausliigassa pelanneelle. Vielä kaudella 2015 Taipale kuului KuPS:n pelaajarinkiin ja istuikin monessa ottelussa vaihtopenkillä ”hätävarana”, vaikka oli hypännyt jo seuran markkinointipäälliköksi ja kakkosvalmentajaksi.

”Olin pelaajana KuPS:n edustusjoukkueessa ja siirryin kakkosvalmentajaksi, vaikka pelasin edelleen. Sain käytännössä toisen jalan jo pois kentältä. Valmennusroolini kasvoi yhä enemmän, mitä enemmän opin sitä hommaa. Ymmärsin sen, että jossakin kohtaa tulee vain se raja vastaan, kun junnut juoksevat sinun ohi. Futista ei pidä lopettaa, vaan silloin pitää löytää itselleen sopivampi sarjataso”, nykyään päivätyönsä lisäksi nelosdivarissa palloileva ja KuPS:n A-junioreita valmentava Taipale kertaa.

Pitkälle uralle ei ole salaisuutta

Taipaleen ura oli poikkeuksellisen pitkä, sillä ensimmäiset Veikkausliiga-pelit hän pelasi jo vuonna 1997 Rovaniemen Palloseurassa. Kaksi suurinta syytä 352 ottelua kestäneelle pääsarjauralle olivat palava halu pelata ja onni loukkaantumisten kanssa.

”En joutunut siinä ratkaisevassa 25-30 vuoden iässä mihinkään loukkaantumiskierteeseen. Olen myös kevytrakenteinen äijä, joten kaikki pikku kolhut oli aina helpommin kuntoutettavissa. Kun minulla oli 40-vuotissyntymäpäivä, niin jouduin ensimmäistä kertaa loukkaantumisen takia puukon alle. Siitäkin tuli toivuttua ja pääsin senkin jälkeen pelaamaan vielä Veikkausliigassa muutamat pelit. Polvesta meni kierukka ja siitä tuli puolen vuoden kuntoutus, mutta kyllä nelikymppinen luuska sai vielä itsensä kuntoon”, 178-senttinen puolustaja hekottelee.

Taipaleen uran huippuvuodet olivat MyPassa vuosina 2003-2006. Tuolloin joukkue voitti Suomen Cupin vuonna 2004 ja Suomen mestaruuden vuotta myöhemmin, jolloin Taipaleella oli ikää pari kuukautta alle 33 vuotta. Moni pelaaja olisi voinut lopettaa uransa tuossa kohtaa niin sanotusti huipulla, mutta Taipaleella asia ei käynyt mielessäkään.

”Olin silloin helvetin hyvässä kunnossa. Minulla ei ollut mitään esteitä, ettenkö fysiikkani takia voinut pelata. Palo jalkapalloon ei sammunut, vaikka voitimme paljon. Futis oli minulle silloinkin ihan yhtä kliffaa kuin se on minulle nytkin tuolla nelosdivarissa. Nautin futiksesta Veikkausliigassa, eurocupeissa ja nelosdivarissa ihan yhtä paljon.”

Ikoni vai työn sankari?

Taipaleesta tuli MyPassa isojen maalien mies, kun hän teki vuonna 2005 mestaruusmaalin Tampere Unitedin verkkoon ja onnistui myös pöllyttämään Sveitsin mestari Young Boys Bernin verkkoja Uefacupissa, jonka ansiosta myllykoskelaiset tiputtivat suurseuran jatkosta. Myös Kuopion Palloseurassa pelatut vajaat 200 ottelua on kova meriitti, mutta ikoniksi laihialainen ei silti itseään lue.

”Sanotaan näin, että MyPassa jätin varmasti oman jälkeni, mutta täällä KuPS:ssa on niin kovia ukkoja, jotka ovat saavuttaneet ja tehneet enemmän tässä seurassa. En pidä itseäni täällä minään ikonina. Olen ehkä enemmän sellainen 2000-luvun työnsankari, joka ei lähde kulumallakaan pois. Täällä on viime aikoina ollut muun muassa Ilja Venäläinen, jolla oli pitkä KuPS-ura ja hän saavutti isoja merkkipaaluja. KuPS on kuitenkin aikoinaan voittanut Suomen mestaruuksia ja muita mitaleja, joten Aulis Rytkönen ja kumppanit ovat niitä todellisia ikoneja”, kentällä jokapaikanhöylänä tunnettu Taipale arvioi.

Kaikkien aikojen vanhin maajoukkuedebytantti

Pitkän uransa aikana Taipale onnistui kertaalleen saamaan myös kutsun Suomen A-maajoukkueeseen, kun Suomi sparrasi Japania MM-kisoihin vuonna 2006. Tuolloin Taipale pelasi uransa parasta jalkapalloa, mutta oli jo 33-vuotias, mikä on eittämättä korkea ikä maajoukkuedebyytille. Taipaleella kävi hieman myös tuuria, jotta paikka Japanin leirille aukeni.

”Hongan Janne Saarinen loukkaantui meitä vastaan treenipelissä Eerikkilässä. Maajoukkueen valmennusryhmästä oli tuolloin Jyrki Heliskoski tiirailemassa häntä leiriä ajatellen. Minulla meni se peli helvetin hyvin ja Heliskoski pyysi minua lähtemään viikoksi Japaniin Saarisen tilalle. Kysyin Heliskoskelta, tietääkö hän, minkä ikäinen olen”, Taipale muistelee naureskellen maajoukkuekomennustaan.

Ottelussa Japani oli suvereenin esityksen jälkeen vahvempi luvuin 2-0. Tuloksesta huolimatta Taipaleelle jäi komennuksesta hyvä maku.

”Mukava kokemushan se reissu oli, mutta en alkanut odottelemaan ulkomaan suuriin rahasarjoihin kutsua. Tiesin hyvin tarkkaan, että se oli once in a lifetime -elämys.”

”Raakaa rahan hankkimista”

Taipale hyppäsi työelämään jo uransa loppuvuosina, kun hän työskenteli liikunnanopettajana ja teki myyntityötä Erätukku-nimisessä yrityksessä. Keskustelu KuPS:n toimitusjohtaja Jarmo Heiskasen kanssa muutti kuitenkin kuviot.

”Hän kysyi minulta, että kannattaisiko yhdistää jalkapallo ja myyntityö samassa paketissa. Hän houkutteli minut Erätukun toimistolta tänne myymään. En ollut ikinä osannut ajatella, että olisin joku päivä Veikkausliiga-joukkueen markkinointipäällikkö.”

Hyppy myyntihommiin on ollut mieleinen ja kauppa käy.

”Tässä ollaan koko ajan futiksen kanssa tekemisissä, vaikkei enää pääsekään treenaamaan tai vetelemään kuperkeikkoja kentälle. Raakaa rahan hankkimistahan tämä on. Vaikka olisit kuinka hyvä pelaamaan futista, se ei tarkoita, että olisit automaattisesti hyvä myyjä. Siitä on kuitenkin etua, että on itse pelannut jalkapalloa, niin keskustelun avaaminen asiakkaiden kanssa on helppoa. Jään rikkominen on minulle varmasti paljon helpompaa kuin myyntitykille, joka ei tiedä futiksesta mitään.”

Juttusarjan ensimmäinen osa: FC Inter -legenda Severi Paajanen vaihtoi jalkapallokentät koulunpenkkiin parhaassa peli-iässä

Juttusarjan toinen osa:  Kolmas polven eturistisideleikkaus päätti HJK-ikoni Jarno Parikan uran liian aikaisin