Jääkiekon Liigassa hyödynnetään dataa ja älykiekkojärjestelmää – Porin Ässien tilastoanalyytikko mukana pelaajahankinnoissa

Teknologian ja tilastojen kehittyminen on avannut joukkueurheiluun uusia ja erilaisia työmahdollisuuksia.

Datan ja teknologian hyödyntäminen yleistyi suomalaisessa joukkueurheilussa 2010-luvun loppupuolella. Jääkiekkopuolella iso kehitysaskel tehtiin vuonna 2019, kun jääkiekon kotimaan pääsarja Liigassa otettiin käyttöön Wisehockey-älykiekkojärjestelmä jokaisella pelipaikkakunnalla.

Järjestelmä on asennettu jokaiseen liigahalliin. Liigan tiedotteesta käy ilmi, että käytössä oleva älykiekkojärjestelmä kerää pelaajien varusteisiin ja kiekkoon asennettujen sensoreiden avulla pelistä saatavia tietoja. Niistä muodostuu sekä yksittäisiä tilastokategorioita (mm. laukaukset, blokkaukset, torjunnat) sekä tietoja yhdistelemällä syvempää analyysiä (kiekonhallinta, pelin virtaus ja maaliodottama ottelusta).

Näiden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa pelaajien suorituksista, ja selkeää dataa voidaan havainnollistaa myös katsojille suorissa televisiolähetyksissä. Esimerkiksi jokaisen erän jälkeen katsoja näkee molempien joukkueiden maaliodottaman sekä kiekonhallinta-ajan.

Liigan lisäksi Wisehockey -älykiekkojärjestelmää hyödynnetään useassa kansainvälisessä huippusarjassa. Tampereella lanseerattu Wisehockey mahdollistaa datavetoisen kehityksen joukkueiden arkeen sekä tuo modernit analytiikkatyökalut valmennuksen, pelaajien ja asiantuntijoiden käyttöön.

Wisehockeyn sivuilla mainitaan, että järjestelmä ei toimiakseen vaadi lainkaan paikan päällä päivystävää henkilökuntaa. Koko ottelupäivän kulku on automatisoitu.

Älykiekkojärjestelmän tuoma tilastotieto ei ole kuitenkaan aina täysin luotettavaa. Vuosien varrella on nähty tilanteita, jossa esimerkiksi hitaalta näyttävä rannelaukaus saattaa älykiekkojärjestelmän mukaan olla kenties kauden kovin laukaus. Välillä varusteisiin asennetut tagit eivät toimi, ja esimerkiksi pelaajan luistelumatka ottelun aikana jää pimentoon. Tageja korjaillaan pääasiassa käsin.

Tilastoanalytiikka Porin Ässien arjessa

Modernia tilastoanalytiikkaa hyödynnetään nykypäivänä myös Liigassa. Yksi oiva esimerkki löytyy Porista, missä Miika Arponen työskentelee Porin Ässien tilastoanalyytikkona.

Arponen nimitettiin nykyiseen pestiinsä vuonna 2022. Tällä hetkellä Arponen toimii osa-aikaisena työntekijänä porilaisseurassa.

Kiekkoniiloksi tunnustautuva Arponen on ollut pitkään jääkiekkopiireissä mukana. Hän on aiemmin kirjoittanut jääkiekkoaiheisia uutisia ja tilastoja jääkiekkoaiheeseen verkkolehteen, minkä lisäksi hän on ollut aktiivinen X:n (entisen Twitterin käyttäjä).

Arkisin liigaottelut päättyvät hieman ennen iltayhdeksää. Kun loppusummeri on soinut, niin Arposen tietokoneella data alkaa liikkumaan.

”Otteluiden jälkeen raportit lähtevät välittömästi valmennusjohdolle koodaamastani ohjelmasta. Minulta voidaan pyytää apuja esimerkiksi ylivoimapelaamisen tutkintaan, mikä siinä mättää. Otteluiden aikana istun videovalmentajan apuna katsomassa. Kelaamme yhdessä esimerkiksi maalit ja mahdolliset haastotilanteet. Tiiviissä yhteistyössä olemme valmennusjohdon kanssa, ja tilanteet ovat erilaisia jokaisessa ottelussa”, Arponen kertoo.

Arponen ei ole paikalla jokaisessa porilaisseuran Liiga-ottelussa. Mikäli analyytikko ei istu katsomossa, niin suoratoistopalveluiden avulla hän pystyy kuitenkin katsomaan kaikki ottelut halutessaan suorina lähetyksenä.

Työvälineinä toimivat pääasiassa kannettava tietokone ja sen sisällä olevat ohjelmat.

”Analysointityökalut olen luonut itse. Olen koodaaja, niin olen sen kautta luonut itselleni erilaisia työkaluja”.

Pelaajarekrytointi

Jääkiekossa kannattajat haaveilevat aina tähtiluokan pelaajavahvistuksista. Kirjoitushetkellä sensaatiomaisesti Liigaa johtava Porin Ässät on pelaajabudjetiltaan Liigassa keskitason joukkue.

Analytiikan avulla Arponen pystyy tarjoamaan Ässien urheilujohdolle tietoa ja vinkkejä eri pelaajista.

”Pelaajahankinnoissa olen mukana. Meillä Ässissä on urheilujohdon tiimi ja teen yhteistyötä nykyisen Ässien urheilujohtaja Jarno Kultasen kanssa”.

Vuosien varrella Ässät on onnistunut löytämään monta loistavaa ulkomaalaisvahvistusta. Ranskalaislaituri Dylan Fabre on ollut loistava löytö Ässien urheilujohdolta, minkä lisäksi takavuosien tehopuolustaja Maksim Matushkinin Ässät löysi heikkotasoisemmasta Slovakian pääsarjasta. Usean laatupelaajan lisäksi Arponen paljastaa yhden sangen onnistuneen hankinnan.

”Puolustaja Martin Lefebvre saapui meille aikoinaan Norjan pääsarjasta.

Kanadalaispuolustaja edusti Ässiä kaudella 2023–24. 46 runkosarjaottelussa Levebre iski neljä maalia ja yhteensä 27 tehopistettä. Hän oli yksi Liigan kärkipuolustajista. Puolustajasta saadut tiedot vakuuttivat Arposen ja Ässien seurajohdon.

”Levebreä seurattiin tarkasti. Norjan pääsarjassa on myös Wisehockey-palvelu käytössä, niin sieltä paljastui, että hän oli tilastojen mukaan aivan tähtiluokan puolustaja siinä sarjassa. Katsoimme paljon videoita ja pyrimme selvittämään, että onnistuisiko hän myös täällä monta astetta kovemmassa kiekkosarjassa”.

Arposen työssä hän voi saada Ässien urheilujohtaja Kultaselta erilaisia toimeksiantoja pelaajiin liittyen. Esimerkiksi Saksan pääsarjassa pelaava ruotsalaispuolustaja voi olla Ässien kiikarissa ensi kautta silmällä pitäen.

Älykiekkojärjestelmän ja Arposen luomien ohjelmistojen avulla hän saa muutamassa kymmenessä minuutissa lähetettyä tarkan koosteen urheilujohtajalle. Raportista selviää, miten ruotsalainen puolustaa, onko hän vahva kamppailija ja onko hänellä kiekollisia avuja pelata esimerkiksi ylivoimaa.

Tilastot eivät kerro tarinaa ihmisestä

Urheilumaailmassa analytiikka ja tilastot määrittelevät nykyään paljon pelaajasta. Pistepörssejä seuraamalla saadaan tietoa pelaajan henkilökohtaisesta taitotasosta, mutta pelaajan henkilökohtainen persoona pysyy tiukan sumuverhon takana.

”Tuskin koskaan saadaan tilastojen avulla selville, että millainen henkilö pelaaja on. Sitä on vaikea arvioida, että miten hän sopii juuri meidän joukkueeseemme. Totta kai pyrimme selvittämään pelaajan persoonaa ja soittelemaan esimerkiksi vanhoille joukkuekavereille”.

Selvästi huumorista nauttiva Arponen heittää esiin yhden esimerkin, mitä teknologia ei pysty pelaajasta paljastamaan.

”Esimerkiksi uusi pelaaja tulee sateisena marraskuisena iltana Poriin, niin ei tiedä masentuuko hän”, hymähtää Arponen.

Tilastoanalyytikon ammattilainen pohtii alan tulevaisuutta. Teknologia kehittyy jatkuvasti, joten tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Liigassa työskentelee tällä hetkellä yksi tilastoanalyytikko Arposen lisäksi, mutta suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa esimerkiksi eurooppalaiset suurseurat kiinnostuvat analytiikasta vielä enemmän.

”Meitä analyytikoita Euroopan alueella on noin 15. Apua saa kaikilta ja sitä myös annetaan. Tulevaisuudessa tekoäly on varmasti kasvavassa roolissa.

Teknologian hyödyntäminen joukkueurheilussa on osa laajempaa juttusarjaa. Seuraavassa osassa tutustutaan Veikkausliigaseura FC Interin arkeen. Selvitämme pelaajan ja valmennuksen kanssa, miten teknologia on kehittynyt jalkapallossa ja miten se näkyy turkulaisseuran arjessa.