Kuva: Campos Racing

Urheilu

Kova palo ajaa Simo Laaksosta eteenpäin

Jere Hellsten

Tammikuussa 2018 sopimuksen Formula 1:n kilpailujen yhteydessä ajettavaan GP3-sarjaan solmineen Simo Laaksosen ura moottoriurheilijana on vasta alussa. Tie on avoinna aina Formula 1:n saakka. Matka on pitkä, kivinen ja vaatii kovan työnteon lisäksi myös onnea.

Simo Laaksosen, 19, innostus autourheiluun syttyi vuonna 2006, kun hän pääsi koittamaan karting-autoa. Vielä samana vuonna hänelle ostettiin oma karting-kilpuri. Harjoitusta kertyi karting-vuosina paljon Turun alueen radoilla. Laaksosen vanhemmilla ei ole moottoriurheilutaustaa, mutta isä on ollut kiinnostunut lajista ja sitä kautta vienyt Laaksosta harrastuksen pariin. Perheen suhtautuminen pojan harrastusta kohtaan on myös ollut myönteistä.

”Perhe on tukenut ja auttanut paljon. He ovat olleet aina vahvasti mukana ja tehneet paljon töitä, jotta harrastaminen olisi mahdollista”, toteaa Laaksonen kiitollisena vanhemmilleen.

Isä Heikki Laaksosen mukaan panostus oli rahallisesti karting-aikoina verrattain pientä, mutta aikaa harrastus kyllä vei.

”Paljon tehtiin itse ja suurin kuluerä oli matkat kilpailupaikolle ja majoitus. Simon harrastus toimi hyvänä vastapainona työlle ja oli mukavaa yhteistä tekemistä.”

Menestystä nuori marttilalainen pääsi maistamaan ensimmäisen kerran vuonna 2012, kun hän voitti kartingin 13-15-vuotiaiden KF3- luokan Suomen mestaruuden.

”Aina kun ajan, minulla on valtava palo ja halu voittaa. Voitettuani mestaruuden huomasin, että voin pärjätä ja homma muuttui vähän totisemmaksi, kun tuli muutenkin menestystä.”

Siirtyminen pikkuformuloihin toi mukanaan uudet haasteet

Vuonna 2014 Laaksonen ajoikin Ranskan Formula Renault -juniorisarjan. Hyppäystä eri ajopelien välillä hän kuvailee suureksi.

”Karting-autossa ja pikkuformuloissa ei ole muuta samaa, kuin ratti ja renkaat. Formulapuoli on täysin oma maailmansa.”

Uudet kilpasarjat ovat vieneet nuorta miestä myös ulkomaille. Kisamatkat ovat pitkiä, mutta kuljettaja ei pidä niitä raskaina. Kansainvälisiin formulaluokkiin siirryttäessä myös harjoittelu on muuttunut.

”Pienemmissä formulaluokissa varsinaisen ajoharjoittelun määrä on vähentynyt ja tilalle on tullut fysiikkaharjoittelua ja simulaattorilla ajamista”, kertoo Laaksonen.

Lajin kustannukset toki kasvavat aina mitä ylemmäs mennään ja taustajoukkojen tulee olla kunnossa. Vuonna 2015 Laaksonen sai merkittävän vahvistuksen taustajoukkoihinsa, kun F1- kuljettaja Valtteri Bottaksenkin tukijoihin kuuluva Antti Aarnio-Wihuri ryhtyi sponsoroimaan myös Laaksosta.

”Ensimmäisen pikkuformulakauden jälkeen sain mahdollisuuden tavata Antin. Ilman hänen antamaansa tukea olisi uran jatkaminen ollut silloin vaikeaa. Hän on muutenkin mahdollistanut kilpailemiseni nykyisellä tasolla.”

Myös Heikki Laaksonen kehuu Aarnio-Wihurin panosta.

”Hän on niin vaatimaton kaveri. Eikä pidä suurta meteliä itsestään, mutta tekee äärimmäisen tärkeää työtä suomalaisen moottoriurheilun eteen.”

Kuljettaja ei kuitenkaan koe, että tukijoilta tulisi mitään paineita menestyä kilpailuissa.

”Itselläni on kuitenkin sen verran kova voitonnälkä, että se jo itsessään ajaa minua eteenpäin.”

Sponsoreiden hankkiminen on myös ollut isossa osassa. Paikalliset yritykset ovat olleet tukemassa Laaksosta pitkäjänteisesti.

”Sponsorit ovat olleet tukemassa myös vaikeilla hetkillä, kun on näyttänyt siltä, että hommat ovat meinanneet tyssätä. He ovat kehottaneet katsomaan ajamisjutun loppuun asti”, toteaa Heikki Laaksonen.

Lopettaminen ei ole kuitenkaan koskaan käynyt hurjapään itsensä mielessä.

Moottoriurheilun oppikoulu

Moottoriurheiluun liitetään usein vaaran elementti ja loukkaantumisen uhka on aina olemassa. Laaksonen on kuitenkin säästynyt uransa aikana pahimmilta tälleiltä. Erityisesti lähdöt ovat kilpailujen hektisintä aikaa. Nuorella kuljettajalla on kuitenkin konstinsa hallita tätä osa-aluetta.

”Käyn mielessäni läpi sitä mitä lähdössä saattaa tapahtua. Tietysti tapahtumat määräytyvät myös aika-ajoista saavutetun lähtöruudun perusteella.”

Parhaillaan varusmiespalvelustaan suorittava kilpa-ajaja ajoi vuonna 2017 ensimmäisen kautensa Euroopan F3- sarjassa espanjalaisen tiimin riveissä. Hän paransi ajoaan läpi koko kauden. Otteet toivat hänelle sarjan loppupisteissä kuudennen sijan. Hyvät otteet avasivat nuorukaiselle mahdollisuuden päästä kilpailemaan Formula 1 -sarjan yhteydessä kilpailtavaan Gp3-sarjaan, josta on ponnistanut kuljettajia aina Formula 1:iin asti. Määrä on toki vain kourallinen monista kymmenistä sarjaa sen historian aikana kiertäneistä kuljettajista. Tämä ei kuitenkaan pelota Laaksosta.

”Tietysti jatkokoulutus on aina mahdollista, jos kilpailuhommat loppuvat. Autourheilukin on ollut tietynlainen koulu minulle, kun on joutunut maailmalla pärjäämään yksin tietyissä tilanteissa.”

Isän rooli on vuosien kuluessa muuttunut enemmän taloudelliseksi ja henkiseksi tueksi.

”Ajohommista pysyttelen etäällä. Simon pitää itse tajuta ajamiseen liittyvät asiat. Toki olen aina valmis keskustelemaan ja auttamaan, jos Simo niin haluaa.”

Heikki Laaksonen harmittelee sitä, miten vähälle huomiolle GP3-sopimus on jäänyt kotimaisessa mediassa

”Suomalaiset ovat Formula 1 -kansaa, eikä Gp3-sopimusta noteerata juurikaan siihen nähden miten asia uutisoitiin kansainvälisesti.”

Sopimusasiat voivat olla todella pienestä kiinni ja asioihin vaikuttavat monet tekijät.

”Vaikka taloudelliset ja muut asiat olisivat kunnossa voi aina tulla jotain yllättävää ja joku muu voi viedä paikkasi”, toteaa Heikki Laaksonen sopimusasioista.

Visiot ja tavoitteet tulevalle ajokaudelle ovat nuorella kuljettajalla selvät.

”Lähden hakemaan vahvaa kehitystä läpi kauden ja hyvää menestystä sen jälkeen, kun olen päässyt sinuiksi uuden auton kanssa.”

Kysyttäessä sitä, mikä on kaikkein hienointa kilpa-ajossa, vastaus löytyy empimättä.

”Ehdottomasti kilpaileminen muita kuljettajia vastaan.”