Naisten jenkkifutiksessa pelipaikka löytyy jokaiselle

Syksyllä 2017 somessa vastaan tullut ilmoitus Turku Trojans Womenin avoimista treeneistä sai Ninni Mäkisen lähtemään pelikentälle ja sen jälkeen elämä on täyttynyt amerikkalaisesta jalkapallosta.  

Ensimmäisiin treeneihin meno jännitti, sillä Mäkinen ei tiennyt kuinka rankkaa harjoittelua siellä olisi luvassa ja millaisia ihmisiä joukkueessa olisi. Aikuisena kun ei ole niin helppo tutustua uusiin ihmisiin. 

“Siihen jäi ekalla kerralla koukkuun!” Mäkinen sanoo ja lisää että joukkueessa yhteishenki on todella hyvä kuten koko lajin parissa yleisesti. 

“Vaikka tätä tehdään tosissaan ja kentällä pelataan kovaa, ei vastustaja silti ole mikään vihollinen”, Mäkinen kertoo. 

Aikuisena joukkueeseen 

On hyvin tavallista, että Suomessa naiset aloittavat lajin pelaamisen vasta aikuisiällä, sillä laji ei ole tuttu esimerkiksi koululiikunnasta. 15 vuotta sitten täällä ei ollut vielä naisille edes omaa joukkuetta, vaan piti mennä miesten joukkueeseen mukaan. 

Naisten amerikkalaista jalkapalloa eli jenkkifutista on pelattu Suomessa vuodesta 2008 saakka täydellä kontaktilla, varusteet päällä. Miehillä ja naisilla on samat säännöt sekä varusteet lajissa.  

Trojanssissa naisilla on ollut oma joukkue vuodesta 2012 lähtien. 

Tavoitteena maailmanmestaruus 

Mäkinen treenaa tällä hetkellä kolmesti viikossa lajitreenejä sekä kolmesti viikossa kuntosalia. Tämän päälle hän juoksee peruskuntolenkkejä. 

”Harrastaminen ei vaadi näin paljon aikaa ja omistautumista, mutta itse haluan olla hyvä. Tavoitteenani on maajoukkuepaikka ensi vuodelle. Sain kutsun maajoukkueen katsastusleirille ja keväällä on vielä toinen samanlainen viikonloppu luvassa. Sen jälkeen tiedän, pääsenkö maajoukkueeseen”, Mäkinen kertoo. 

Jos ovet maajoukkueeseen avautuvat, on ensi kesänä Vantaalla pelattavissa MM-kisoissa oltava hyvässä kunnossa. Lajissa ei riitä, että on voimaa tai vauhtia, yhtä tärkeää on tekniikka ja strateginen pelaaminen.  

Jenkkifutis kiehtoo Mäkistä, sillä se haastaa sekä fyysisesti sekä älyllisesti. 

Jokaisella pelaajalla on omat vahvuutensa sen mukaan mitä pelipaikkaa hän pelaa. Mäkisen pelipaikka on hyökkäyksen linjassa, eli hänelle tärkeää on voima ja massa, kun toisille se saattaa olla vauhti ja ketteryys. 

Jokainen tekee sen verran kuin itse haluaa 

Joukkueeseen mahtuu kaikenlaisia pelaajia. On pieniä ja suuria, on opiskelijoita ja perheenäitejä. Vaikka Mäkinen ottaa lajin vakavasti ja siitä on tullut elämäntapa, on joukkueessa mahdollista myös vain harrastaa.  

“Kaikki päättää ihan itse paljonko lajiin voi laittaa aikaa ja panostusta”, Mäkinen kertoo. 

Esimerkiksi kausimaksuja varten joukkue kerää rahaa talkootöillä ja sponsoreilla. Jos omia varusteita ei ole, niitä saa lainata. Harrastusmäärät lajin parissa ovat vasta kasvussa ja joukkue haluaakin, että kaikki ovat tervetulleita mukaan riippumatta elämäntilanteesta tai taloudellisista mahdollisuuksista.