Lahjoitusraha elintärkeää kriisien hoitamisessa

[metaslider id=17509]

“Sen voin suoraan sanoa, että ilman keräyksistä tulevia rahoja ei pystyttäisi tekemään yhtään mitään”, sanoo Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisten ohjelmien tiedottaja Max Holm.

Suomalaiset ovat heränneet lahjoittamaan rahaa Nepalin kriisin seurauksena. Monet avustusjärjestöt kertovat hyvästä keräystuloksesta. Nepalin maanjäristyksen kaltaiset humanitaariset kriisit lisäävät etenkin kertalahjoituksien määrää, mutta tapahtuma on näkynyt myös kuukausilahjoittajien määrän lisääntymisenä.

“Meillä on käynnissä keräys Nepalin auttamiseksi. Kertalahjoituksia on tullut paljon ja sitä kautta myös uusia kuukausilahjoittajia” toteaa Pelastakaa lapset ry:n Sanna Karvonen.

“Kyllä kuukausilahjoittaja tulee varmasti lisää. Punainen Risti on tähän asti ollut voimakkaasti esillä Nepalin kriisissä. Kriisin medianäkyvyys vaikuttaa ihmisten lahjoitusalttiuteen”, toteaa Suomen Punaisen Ristin varainhankinnan johtaja John Ekelund.

Katastrofit lisäävät vuotuista avustusmäärää

Hätäapukeräykset eivät ole pois muusta vuosittaista lahjoitumäärästä. Kriisilahjoitukset tulevat järjestöille muun rahavirran lisänä.

“Eivät hätäapukeräykset vaikuta muuhun lahjoittamiseen. Suomalaiset kokevat tämän olevan hätätilanne jossa tarvitaan ylimääräistä apua. Ei ole niin, että ihmiset lahjoittaisivat tähän mutta eivät muuhun. Kriisiavustukset tulevat muun päälle”, Karvonen sanoo.

“Silloin koko vuodesta tulee lahjoitusten kannalta suurempi. Se ei syö sitä vakiota. Filippiineillä oli taifuuni vuonna 2013 niin se oli merkittävä lahjoitusvuosi. Viime vuosi oli hiljaisempi”, kertoo kirkon ulkomaanavun varainhankinnan päällikkö Johanna Karjalainen

Avustukset elinehto

Ilman yksityisiä rahoittajia ei järjestöjen toiminta olisi mahdollista. Ulkoministeriö ja Euroopan unioni rahoittavat avustusjärjestöjen toimintaa, mutta kaikki perustuu yksityisiin lahjoittajiin. Julkiset tahot vaativat akuuttien kriisien rahoituksen järjestymiseksi järjestöiltä tiettyä omavastuuosuutta, jotta lisärahoitusta järjestyy.

Ulkoministeriö jakaa järjestöille Nepalin ensivaiheen kriisiapuun noin kaksi miljoonaa euroa. Suomen Punainen Risti saa 900 tuhatta, Kirkon ulkomaanapu 600 tuhatta ja Pelastakaa Lapset ry 500 tuhatta euroa.

“Meillä on oltava oma raha koossa ennen kuin voimme hakea rahoitusta ulkopulelta”, SPR:n Ekelund sanoo.

Julkinen raha auttaa järjestöjen toimintaa, mutta kaikki perustuu yksityisiin lahjoittajiin.

“Tottakai ollaan iloisia siitä, että ulkoministeriö ja EU haluavat tukea meitä, mutta vaikka tämä rahoitus loppuisi, ei SPR:n toiminta kaatuisi siihen. Yksityiset lahjoittajat ovat meidän elinehto ja selkäranka.” Ekelund jatkaa.