Ilman sisältöä toimittajan brändi on hyödytön

[vimeo id=”78333487″ width=”600″ height=”337″ /]

Bränditoimittaja nousee helposti juttuaan kiinnostavammaksi

”Nykyisin pitää olla kuva ja nimi. Ennen jutut tehtiin nimettömänä. Tässä on se ongelma, että kiinnostavammaksi nousee se, kuka puhuu kuin se, mitä sanotaan”, kertoo journalistiikan tutkijatohtori Heikki Kuutti.

Kuutti ennustaa, että tulevaisuudessa henkilöityminen tulee korostumaan entistäkin enemmän joka paikassa.

”Kuka puhuu, on paljon tärkeämpää kuin mitä sanotaan. Ihmiset seuraavat henkilöä, toimittajaa, eivätkä välinettä missä on hän töissä.”

Kuutin mukaan juuri bränditoimittajien keskuudessa vaarana on se, että toimittajan mielipiteet saattavat muuttua lukijoiden mielissä faktoiksi ja vääristää asioita.

Toimittaja Saska Saarikoski on samoilla linjoilla Kuutin kanssa.

”Brändi voi heikentää toimittajan uskottavuutta. Ihmiset eivät enää ajattele lehtijuttua lukiessaan itse juttua, vaan ajatellaan, että tämä toimittaja väittää asian näin. Ruvetaan ottamaan kantaa toimittajan persoonaan eikä lueta juttua niin kuin se on kirjoitettu.”

”Useimmat brändäykset ovat nimenomaan persoonnallisuuslähtöisiä, eikä asiantuntevuus ole yhtä isossa roolissa”, Kuutti sanoo.

Imagen päätoimittaja Heikki Valkama pohtii missä menee toimittajuuden raja, kun kaikkea kommentoidaan omalla nimellä.

”Ehkä toimittajasta tulee ennemmin tämmöinen kommentaattori kuin toimittaja. Tässä voi miettiä, että teetkö oikeasti toimittajan töitä vai kommentoitko vain asioita?”

Bränditoimittajien yleistyminen muuttaa alan imagoa

”On paljon toimittajia, jotka eivät halua näkyä. Joillekin nuorille tämä voi antaa kuvan, että kaikki toimittajat ovat julkisuudessa. Samalla brändin luominen muuttaa koko toimittajan ammattia ja imagoa”, Kuutti sanoo.

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio haluaa korostaa, että brändiksi tulemisen pitää lähteä omasta halusta.

”Osa toimittajista haluaa tehdä hyvää perustyötä, eivätkä halua että heidän nimensä ja naamansa tulevat tunnetuiksi.”

Saarikosken mukaan brändi-ajattelussa on toimittajan kannalta paljon hyvää ja voitettavaa, mutta itsensä rinnastaminen ”tuotteeksi” luo epäluuloja.

”Sana brändi tulee kaupalliselta puolelta, joten on ymmärrettävää, että toimittajat suhtautuvat tähän terveellä epäluulolla. En tiedä sitten pitäisikö asialle luoda esimerkiksi jokin uusi termi, että epäluulo vähenisi”, Saarikoski pohtii.