Etelä-Suomen alppihiihtotoiminta maan aktiivisinta

Enemmistö Suomen alppihiihtoharrastajista tulee Etelä-Suomen alueelta. Leutojen talvien takia harjoitus- ja kilpailumatkat vievät harrastajia kuitenkin myös Pohjois-Suomeen sekä Keski-Eurooppaan. 

[metaslider id=22474]

Kolme neljästä alppihiihdon harrastajasta on kotoisin Etelä-Suomesta. Tämän lisäksi etelässä on enemmän palkattuja valmentajia ja aktiivisia alppihiihtoseuroja kuin Keski- ja Pohjois-Suomessa. Alppihiihdon ja freestyle-laskemisen lajiyhdistys Ski Sport Finlandin valmennustoimikunnan lasten ja nuorten valmennusvastaava Mikael Kurjen mukaan tämä johtuu siitä, että Suomessa on eniten asukaspohjaa juuri Etelä-Suomessa.

“Tämän takia nuoret hakeutuvat harraste- ja kilpaurheiluun aktiivisimmin juuri etelässä, ja tätä kautta Etelä- ja Keski-Suomeen on syntynyt vahvaa seuratoimintaa. Seurat pystyvät palkkaamaan päätoimisia valmentajia, joita täydentävät oman toimen ohella valmennustyötä tekevät henkilöt, ja näin ollen seurat voivat tarjota reilusti valmennusta”, Kurki sanoo.

Lumettomuus ajaa tien päälle 

Etelä-Suomessa haasteena ovat kuitenkin koko ajan lyhenevät talvet, jonka takia seurat joutuvat matkustamaan harjoittelun ja kilpailujen perässä esimerkiksi Pohjois-Suomeen ja Keski-Eurooppaan. Etelä-Suomen alppihiihdon aluetoiminnasta vastaavan Etelä-Suomen Alpin puheenjohtaja Pekka Pykäläisen mielestä alppihiihdon harrastaminen onkin tämän takia etelässä kallista.

Matkustamisen määrä vaihtelee ikäluokittain.

“Nuoremmassa, 8-12-vuotiaiden ikäluokassa ei kilpailla vielä kovin paljon pohjoisessa, vaan kilpaileminen keskittyy Etelä-Suomen rinteissä käytäviin aluekilpailuihin. Toki seuroilla on tälle ikäluokalle tyypillisesti muutama pohjoisen leiri”, Pykäläinen kertoo.

Alle 14- ja alle 16-vuotiaiden sarjoissa kilpailevat nuoret taas joutuvat matkustelemaan kilpailujen perässä enemmän kuin nuoremmat ikäluokat.

“Pohjoiseen tuli matkustettua kilpailujen ja lumen perässä vähintään joka toinen viikko tai viikonloppu. Jouduin olemaan matkustelun takia yläasteaikana paljon poissa koulusta”, alppihiihtoa harrastava espoolainen, nykyään Kuusamossa asuva ja Rukan alppikoulua käyvä 18-vuotias Henri Kuusla kertoo.

Vanhempien panostuksella suuri merkitys

Kurjen mukaan vanhempien merkitys nuorten harjoittelussa ja kilpailemisessa on erityisesti alle 14- ja alle 16-vuotiaiden sarjoissa matkustamisen suuren määrän takia merkittävä. Vanhemmat auttavat esimerkiksi välinehuollon sekä ruokailujen järjestämisen kanssa.

“Junioriurheilussa kaikista tärkeintä on vanhempien tuki ja se, että he jaksavat olla kannustavia myös silloin, kun kaikki ei sujukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhemmilta tulee se kannustintuki nuorille niin reissujen päällä kuin myös kotona ja kotiharjoituksissa”, Kurki sanoo.

Pykäläisen mukaan vanhemmat myös pääosin rahoittavat lapsensa alppihiihtoharrastuksen. Seurat kuitenkin keräävät varoja muun muassa tekemällä talkootyötä ja järjestämällä tapahtumia, ja mahdollistavat näin harrastajiensa perusharjoittelun.

“Seurat esimerkiksi järjestävät tapahtumia ja kilpailuja, joilla rahoitetaan pujottelukeppien tai ajanottolaitteistojen hankintaa. Jotkut seurat järjestävät myös hiihtokouluja, joiden kautta he pystyvät kanavoimaan varallisuutta seuratoimintaan”, Pykäläinen selittää.