Katsojamäärien romahdus ei huoleta TPS:ää

[metaslider id=5791]
HC TPS:n katsojalukujen romahdus ei ole pelkästään tämän kauden ongelma. Turkuhallin tyhjät punaiset paikat ovat olleet kasvussa koko 2000-luvun.

Seuran toimitusjohtaja Niklas Österlund ei näe tilannetta kuitenkaan huolestuttavana.

”En ole kuitenkaan huolestunut. Näihin lukuihin vaikuttaa aina joukkueen menestyminen ja lukemat heittelevät ajan kuluessa paljonkin.”, TPS-pomo puolustelee.

”Kilpailu on koventunut muutenkin Turussa. Täällä on paljon muutakin ohjelmaa tarjolla, mikä haastaa meitä uudella tavalla.”

Tällä kaudella katsojamäärien väheneminen on ollut koko Liigan ongelma. Turussa lukumäärät ovat olleet jo silmiinpistäviä. 14 ottelun jälkeen katsojakeskiarvo on vain 5149 katsojaa, kun kauden tavoite on 5700 naamataulua per ottelu.

“Kyllä näitä lukemia seurataan tiiviisti. Meidän täytyy pitää huoli, että ottelutapahtuma on kunnossa. Meillä on organisaatio kunnossa, joten turha näihin vaihteluihin on liikaa reagoida.”

“Nyt on ollut alkukaudesta hieman haastavampaa, mikä on näkynyt luvuissa.”

Ihmiset kyllästyneet toimintaan

TPS taival on ollut 2000-luvulla moninainen. Vuosituhannen vaihteen menestys on vaihtunut viime vuosina pohjamudissa kyntämiseksi. Se on näkynyt heti yleisökatona.

Tämän lisäksi katsojalukemiin on vaikuttanut alkukauden seuran negatiivinen rooli mediassa. Itsenäisen TPS-kannattajat -ryhmän mukana vaikuttava Jaakko Koski kertaa sen vaikuttaneen kävijämäärään.

“Se näkyy varmaan enemmän yksittäisten ihmisten mielipiteissä. Jotkut ovat kyllästyneet toimintaan ja lähteneet. Kannattajatoimintaan se ei kuitenkaan mielestäni ole vaikuttanut”, Koski toteaa seuran sivuilla.

Myös pelejä aktiivisesti seuraava Ellen Into kertoo heikon menestyksen lisäksi seurajohdon epäselvän toiminnan vaikuttavan kiekko-otteluissa käymiseen.

“Seurajohto antaa epäselviä kommentteja ja tiedotuksia kuulee harvoin. Tämä johtaa fiilikseen että faniporukkaa ei kohdella arvoisellaan tavalla, ja että suurelta yleisöltä yritettäisiin salata tai piilotella jotain.”

“Ei huonoa joukkuetta kukaan halua katsoa jos joutuu vielä maksamaankin siitä.”

Kannattajat vaativat läpinäkyvyyttä ja järkeä

Vaikka 11 000 ihmistä vetävän Turkuhallin täyttöaste on viime vuosina pyörinyt vain 50 prosentin tuntumassa, uskoo Österlund mahdollisuuksien 2000-luvun alkuvuosien katsojamäärien olevan realistisia tavoitteita.

“Se vaatii, että saamme kaikki asiat kuntoon. Joukkue pitää olla menestyvä ja myös ottelutapahtuma kunnossa.”

“Kun nämä asiat toimivat, en näe mitään syytä, miksei noihin lukemiin päästäisi.”

Mitä muuta katsojalukujen kasvu vaatisi? Kannattajat vaativat seuralta ennen kaikkea uutta tapaa viestiä.

“Seuralle pitäisi saada lisää läpinäkyvyyttä: kaukalossa ei voi tapahtua pelillisiä ihmeitä jos hallituksen ja muun johdon sähläys vaikuttaa aina itse joukkueesta katsojiin asti”, TPS-kannattajaksi itsensä luokitteleva Into tiivistää.