Somesta valtakunnalliseksi julkkikseksi? "Kiinnostavuus on kaiken a ja o"

[alert color=”light”]
Juttusarja Pinnalle vaikka väkisin käsittelee sosiaalisen median julkisuutta julkkisten, sellaisiksi haluavien ja median näkökulmasta.[/alert]

[metaslider id=14381]

Jos se kiinnostaa kansalaisia, se kelpaa medialle.

Näin voisi kiteyttää iltapäivälehtien suhtautumisen sosiaalisessa mediassa villitseville ilmiöille.

”Oleellisinta on, että ihmisessä on jotain mielenkiintoista. Se voi olla ulkonäkö, seuraajien määrä, jokin tarina tai muu yksityiskohta, jolla voi päästä julkisuuteen”, Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Elina Schüller sanoo mainiten erikseen kielivideoillaan maailmanmaineeseen ponnistaneen Sara-Maria Forsbergin.

”Hän on loistava esimerkki henkilöstä, joka ei ole tarvinnut käytännössä yhtään perinteistä printtijulkisuutta.”

Iltalehden uutispäällikkö Edith Andersson on kiitollinen YouTuben kaltaisille nykypäivän julkaisukanaville, jotka mahdollistavat uusien kykyjen löytymisen.

”Suomi on täynnä Sara-Marian kaltaisia lahjakkuuksia, mutta nykyään he tulevat paremmin median tietoon. Ja media tekee juttuja, kun se huomaa ihmisten kiinnostuksen – oli kyse sitten sukkaa kutovasta mummosta tai skeittaavasta vaarista.”

Seuraavaksi bloggareita ja vloggareita

Forsbergin ohella yksi tunnetuimmista suoraan somesta julkisuuteen nousseista on Benjamin Peltonen. Hän pulpahti pinnalle Instagramista, jossa enkelinkasvoisen kaarinalaispojan selfieitä seuraa tänä päivänä satojatuhansia käyttäjiä.

”Kiinnostuimme, että kuka on tämä tyyppi, jolla on niin hirveä määrä seuraajia. Miksi hän on niin ihmeellinen? Sitten se tarina lähti kehittymään”, Schüller kertaa.

”Peltosen erityisyytenä oli, että hän sattui olemaan ensimmäinen suomalainen joka sai 100 000 seuraajaa. Siinä oli vähän samaa uutuudenviehätystä kuin aikoinaan Facebookissa: siitä tehtiin uutinen, jos Mikael Jungner liittyi Faceen”, Andersson vertaa.

Uutiskynnys nousee sitä mukaa, miten tavallisia some-ilmiöistä tulee.

”Instagramista bongataan vielä ilmiöitä, mutta ne alkavat aika nopeasti toistamaan itseään. Missien bikiniselfiet ovat jo kokemassa inflaation”, Schüller sanoo.

”Mitä enemmän jengi seuraa Instagramia, sitä vähemmän sillä on uutisarvoa. Rima on noussut, mutta jos tyyppi on tarpeeksi kiinnostava, kuvista tehdään edelleen juttuja.”

Iltapäivälehtien toimituksissa uumoillaan seuraavien some-ilmiöiden ilmestyvän blogi- ja videoblogi, eli vlogimaailmasta.

”On bloggareita ja vloggareita, jotka eivät välttämättä vielä sano suurelle yleisölle mitään, mutta jotka voivat pian sanoa”, Schüller ennustaa.

”Veikkaan, että siinä maailmassa piilee uusia julkkiksia. Vielä toistaiseksi he ovat Suomessa eri tason julkkiksia kuin katrihelenat ja maritataavitsaiset. Eivät siis maailmanluokan staroja, mutta ehkä jonain päivänä,” Andersson sanoo.

Työnantaja ei arvosta belfieitä

Entä hyväksikäyttääkö media julkkiksia, joiden some-kanavista se poimii uutisia?

”En näkisi asiaa niin. Esimerkiksi Instagramissa on mahdollisuus pitää asetukset yksityisenä. On tiedostettu valinta julkkisilta, jos he päättävät julkaista siellä jotain mediaa kiinnostavaa kuvamateriaalia”, Scühuller huomauttaa.

”En koe että minua hyväksikäytettäisiin. Pystyn aika hyvin säätelemään sen, mitä minusta kirjoitetaan”, vuoden 2012 miss Suomi Sara Chafak sanoo.

Samaa mieltä on myös vuoden 2011 ensimmäinen perintöprinsessa, nykyään pankkialalla työskentelevä Niina Lavonen.

”Työnantaja ei välttämättä hirveästi arvosta, jos pistää takapuolestaan (ns. belfie, toim. Huom.) kuvia Instagramiin. Se ei ainakaan lisää uskottavuutta”, Lavonen nauraa.