Nuori vaaleahiuksinen pitää puhelinta korvalla.
Moni opiskelija arastelee virallisia puheluita. Kuvituskuva: Ella Sairanen

Hyvinvointi

Jännittääkö soittaminen? Opiskelijoiden suhtautuminen virallisiin puheluihin vaihtelee

Ella Sairanen

Ajan varaaminen tai virastoon soittaminen voi jäädä odottamaan, jos puheluun tarttuminen jännittää. Kampuksella tehdyssä gallupissa kahdeksan neljästätoista opiskelijasta kertoi jännittävänsä virallisia puheluita. Asiantuntijan mukaan puhelinahdistus ei kuitenkaan ole virallinen häiriöluokitus.

Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Daman Menrai kertoo jännittävänsä erityisesti puhelun alkua. Häntä mietityttää, miten pitäisi tervehtiä ja esitellä itsensä. Menrai kertoo englanniksi, että jännitys vähenee keskustelun edetessä, mutta ensivaikutelman tekeminen hermostuttaa.

Tutka teki Turun ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksella gallupin puhelinjännityksestä.

Daman Menrai ja Janomi Chandrasekara kertovat jännittävänsä soittamista. Kuva: Ella Sairanen

Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Helmi Nieminen ei puolestaan jännitä virallisia puheluita lainkaan. Hän soittaa esimerkiksi Kelaan, verottajalle ja lääkäriin mieluummin kuin kirjoittaa viestin.

”Olen ihminen, jolla ei ole punaista lankaa, kun kirjoitan viestiä. Mun on pakko saada selittää ne asiat puhelimitse”, Nieminen kertoo.

Hänelle soittamisesta on tullut luontevaa myös työn kautta. Nieminen on tehnyt pari vuotta työtä, jossa hänelle soitetaan.

Helmi Niemistä ei jännitä soittaa. Kuva: Ella Sairanen

Muiden opiskelijoiden vastauksissa soittamisen helppous riippui tilanteesta. Osa kertoi soittavansa, jos asia on kiireellinen tai hoituu puhelimessa nopeammin. Toiset valitsivat mieluummin sähköpostin.

Jossi Valopaasi ja Jesse Väätäinen ovat tottuneet puheluihin myyntityössä, mutta Valopaasia voi silti jännittää asiakkaalle soittaminen, jos hän ei tiedä osaako vastata tämän kysymyksiin.

Ida-Sofia Polvisen mukaan viralliset puhelut jännittivät vielä noin vuosi sitten, mutta yksin asioimisen harjoittelu on helpottanut jännitystä.

Välttely voi lisätä jännitystä

Psykoterapian erikoispsykologi Teemu Ollikainen kuvailee puhelinahdistusta arkielämän ilmiöksi. Se voi liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen tai olla yksittäinen vaikea kokemus ilman taustalla olevaa ahdistustaipumusta.

Virallisessa puhelussa voi jännittää esimerkiksi se, ettei tiedä kuka puhelimen päässä vastaa. Soittaja ei välttämättä myöskään tiedä, miten esitellä itsensä ja asiansa tai mitä pitäisi kysyä. Huoli väärinymmärretyksi tulemisesta ja siitä, että vaikuttaa tyhmältä, voi tehdä soittamisesta hankalampaa.

Jännittäminen on tavallista. Ollikaisen mukaan siitä voi kuitenkin tulla arkea haittaavaa, jos olo tuntuu niin epämiellyttävältä, ettei pysty soittamaan puhelua. Välttely voi myös kasvattaa kynnystä: puhelua lykätään, asia jää vaivaamaan ja soittaminen tuntuu seuraavalla kerralla entistä vaikeammalta.

Teemu Ollikainen. Kuva: Teemu Ollikaisen arkisto

Puheluun voi valmistautua

Ollikainen neuvoo kirjoittamaan ennen puhelua ylös, miten esittelee itsensä, mitä asiaa puhelussa hoitaa ja mitä haluaa kysyä. Myös harjoittelu voi auttaa ja tehdä soittamisen tutummaksi. Puhelulle kannattaa lisäksi valita itselle sopiva aika, jolloin on rauhassa asian äärellä.