Hyvinvointi
Jännittääkö soittaminen? Opiskelijoiden suhtautuminen virallisiin puheluihin vaihtelee
Ajan varaaminen tai virastoon soittaminen voi jäädä odottamaan, jos puheluun tarttuminen jännittää. Kampuksella tehdyssä gallupissa kahdeksan neljästätoista opiskelijasta kertoi jännittävänsä virallisia puheluita. Asiantuntijan mukaan puhelinahdistus ei kuitenkaan ole virallinen häiriöluokitus.
Turun ammattikorkeakoulussa opiskeleva Daman Menrai kertoo jännittävänsä erityisesti puhelun alkua. Häntä mietityttää, miten pitäisi tervehtiä ja esitellä itsensä. Menrai kertoo englanniksi, että jännitys vähenee keskustelun edetessä, mutta ensivaikutelman tekeminen hermostuttaa.
Tutka teki Turun ammattikorkeakoulun Kupittaan kampuksella gallupin puhelinjännityksestä.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Helmi Nieminen ei puolestaan jännitä virallisia puheluita lainkaan. Hän soittaa esimerkiksi Kelaan, verottajalle ja lääkäriin mieluummin kuin kirjoittaa viestin.
”Olen ihminen, jolla ei ole punaista lankaa, kun kirjoitan viestiä. Mun on pakko saada selittää ne asiat puhelimitse”, Nieminen kertoo.
Hänelle soittamisesta on tullut luontevaa myös työn kautta. Nieminen on tehnyt pari vuotta työtä, jossa hänelle soitetaan.

Muiden opiskelijoiden vastauksissa soittamisen helppous riippui tilanteesta. Osa kertoi soittavansa, jos asia on kiireellinen tai hoituu puhelimessa nopeammin. Toiset valitsivat mieluummin sähköpostin.
Jossi Valopaasi ja Jesse Väätäinen ovat tottuneet puheluihin myyntityössä, mutta Valopaasia voi silti jännittää asiakkaalle soittaminen, jos hän ei tiedä osaako vastata tämän kysymyksiin.
Ida-Sofia Polvisen mukaan viralliset puhelut jännittivät vielä noin vuosi sitten, mutta yksin asioimisen harjoittelu on helpottanut jännitystä.
Välttely voi lisätä jännitystä
Psykoterapian erikoispsykologi Teemu Ollikainen kuvailee puhelinahdistusta arkielämän ilmiöksi. Se voi liittyä yleiseen ahdistuneisuuteen tai olla yksittäinen vaikea kokemus ilman taustalla olevaa ahdistustaipumusta.
Virallisessa puhelussa voi jännittää esimerkiksi se, ettei tiedä kuka puhelimen päässä vastaa. Soittaja ei välttämättä myöskään tiedä, miten esitellä itsensä ja asiansa tai mitä pitäisi kysyä. Huoli väärinymmärretyksi tulemisesta ja siitä, että vaikuttaa tyhmältä, voi tehdä soittamisesta hankalampaa.
Jännittäminen on tavallista. Ollikaisen mukaan siitä voi kuitenkin tulla arkea haittaavaa, jos olo tuntuu niin epämiellyttävältä, ettei pysty soittamaan puhelua. Välttely voi myös kasvattaa kynnystä: puhelua lykätään, asia jää vaivaamaan ja soittaminen tuntuu seuraavalla kerralla entistä vaikeammalta.

Puheluun voi valmistautua
Ollikainen neuvoo kirjoittamaan ennen puhelua ylös, miten esittelee itsensä, mitä asiaa puhelussa hoitaa ja mitä haluaa kysyä. Myös harjoittelu voi auttaa ja tehdä soittamisen tutummaksi. Puhelulle kannattaa lisäksi valita itselle sopiva aika, jolloin on rauhassa asian äärellä.
Tuoreimmat
-
Glow up on ikuinen trendi, joka muuttaa muotoaan vuosikymmenten vaihtuessa
-
Animaatioiden stereotyyppinen naiskuva alkaa murtua
-
Naisista koostuvat tiimit saavat vain alle prosentin startupeihin sijoitetusta pääomasta
-
Mikrotrendit syntyvät somessa – "Menee kaksi kuukautta ja vaatetta ei enää ole missään"
-
Yhdysvaltojen kampuksilla urheilu ja opiskelu kulkevat käsi kädessä
-
Voiko iltaihmisestä tulla aamuihminen? Asiantuntijat kertovat, miten rytmiä voi muuttaa
-
Taksilainsäädäntö uudistuu: Takseihin erottuvat rekisterikilvet
-
Varanäyttelijät ovat esityksen turva, mutta he jäävät vähemmälle huomiolle
-
Miksi mielenterveydestä puhuminen on edelleen vaikeaa nuorille miehille?
-
Kaksi nuorta kertoo, miksi seurakuntavaaleissa kannattaa äänestää