Suomalaisesta kirjallisuusalasta kertova juttusarja käsittelee alan ilmiöitä ja toimijoita. Osa 2/4.
[metaslider id=19184]
Kirja ei ole vain kirja, vaan siihen liittyy myös paljon mainoksia, esiintymisiä, suunnittelua ja brändäystä. Mikä on kirjailijapersoonan merkitys kirjamyynnille? Miten brändi ja kirjailijapersoona eroavat toisistaan?
Millainen on hyvä kirjailijapersoona, Otavan kaunokirjallisuuspäällikkö Antti Kasper?
”Ei ole hyviä tai huonoja kirjailijapersoonia, on vahvempia ja heikompia brändejä”, hän kertoo.
Kasper sanoo, että kiinnostava kirjailijapersoona on sellainen, jolla on kiinnostavaa, olennaista sanottavaa kohderyhmälleen, ja kirjailija on valmis sanomaan sen.
”Kaikki lähtee kuitenkin kirjasta. Tietysti voi olla henkilöön liittyviä asioita, jotka tuovat jotain ekstraa, kuten esimerkiksi oma vahva tarina.”
Persoona vaikuttaa
Tutka toteutti juttua varten nettikyselyn, jossa selvitettiin syitä ostopäätöksiin kirjoja ostettaessa. Ostopäätökseen vaikuttivat muun muassa hinta ja kirjan aihe. Myös kirjailijalla on kyselyn mukaan merkitystä: yli puolet vastaajista kertoi pitävänsä kirjailijaa kohtalaisena tai merkittävänä osana ostopäätöksessä. Kyselyyn vastasi 98 henkilöä.
Kirjailijapersoona ja brändi nivoutuvat tiukasti yhteen. Kirjailijapersoona on osa brändiä, ja brändi taas laajempi kokonaisuus, lähinnä markkinoinnin termi ja työkalu, Kasper muistuttaa.
”Se on ominaisuuksien kokonaisuus ja sisältää konkreettisia kysymyksiä: Mikä on brändin tarina, miltä se näyttää? Minkälainen kirjan ulkonäön pitää olla, jotta se puhuttelee odotettua kohderyhmää? Kysytään että mitä, kenelle ja miten?”
Visuaalisuus voimissaan
”Kyllä se on nykyään yhdistelmä, jota katsotaan: kirja ja koko paketti. Kun menee kauppaan, sitä katsoo, että onko kirjan ulkonäkö kiinnostava”, kertoo kustannusosakeyhtiö Sammakon kustantaja Seppo Lahtinen.
[metaslider id=19208]
Hän muistuttaa, että kirjallisuusala on muuttunut paljon viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Kuten muuallakin, myös kirjallisuudessa visuaalisuus on tullut hyvin vahvasti esille ja määrääväksi tekijäksi 2000-luvulla, erityisesti internetin kautta. Myös kyselyssä kirjan ulkonäkö koettiin tärkeäksi.
”Jos tuote on täyttä kuraa, niin ei ulkonäkö tietysti auta. Sisältö on tärkeintä, sitten kirja halutaan lukea. Jos kirjailija on hyvä persoona, se on vain plussaa”, Lahtinen kertoo.
Kirja lähtökohtana
Monet kirjailijat ovat esillä julkisuudessa ja ovat kirjojen markkinoimiskeikkojen lisäksi muutenkin näkyvästi esillä.
”Mielestäni kirjailijat ovat lisääntyvässä määrin tietoisia siitä, että sillä työllä, mitä tekee kirjojen eteen kirjojen ulkopuolella, on merkitystä menestykselle”, Kasper sanoo.
Yksi julkisuudessa melko aktiivisesti olevista kirjailijoista on Laura Paloheimo. Hän kirjoittaa nykynaisten elämää ja ongelmia huumorilla käsitteleviä chick lit -kirjoja. Paloheimo on ollut paljon esillä mediassa, esimerkiksi lehdissä ja Rakkauden FAQ -tv-sarjassa.
”Kyllä se on varmasti jonkin verran myyntiin vaikuttanut, mutta sillä on ollut varmaan enemmän vaikutusta lainausmääriin. Kirjat pysyvät lainattujen listalla, ja pysyn kirjailijanimenä pinnalla, kun esiinnyn mediassa ja muualla kuin kirjojen yhteydessä.”
Hän vahvistaa, että kirjailijapersoonan läsnäolo julkisuudessa lisää kiinnostusta kirjaa kohtaan.
”Jos kirjan kirjoittanut on tv:stä tuttu, niin varmasti alkaa myös muuten kiinnostaa. Ai sillä on kirjakin?”
Kasper muistuttaa, että vaikka kirjailija olisi muualta kuin kirjamaailmasta oleva julkisuuden henkilö, se ei välttämättä tarkoita kirjan menestymistä.
”Kirjan pitää kantaa. Vaikka kirjailija olisi muilta elämänalueilta tuttu, niin kirja ei muutu automaattisesti menestykseksi.”
Paloheimon mielestä brändi ja persoona on pystyttävä erottamaan toisistaan.
”Brändi ei saisi imaista tekijäänsä. Kyse on ihmisestä, persoonasta, tekijästä. Aika näyttää, tuleeko siitä toimiva brändi vai ei. Kirjailijapersoonan aitous on asia, millä brändi syntyy tai mahdollisesti ei synny. Onko tarpeeksi koukuttava, hauska, tai mitä kirjailija hakeekaan”, hän kertoo.
Ei pakkojulkisuutta
Kirjailijan aktiivinen esiintyminen julkisuudessa voisi lisätä kirjojen tunnettuutta, mutta Kasper kertoo, ettei ketään pakoteta olemaan julkisuudessa vasten tahtoaan. Julkisuutta ei välttämättä tarvitse.
”Kirjailijapersoonan läsnäololla julkisuudessa on tietysti merkitystä sille, että yleisö löytää kirjailijan teokset. Lähtee kirjailijasta itsestään, jos haluaa laittaa itsensä likoon kirjan sivujen ulkopuolella. Kaikki kirjailijat eivät kuitenkaan halua olla julkisuudessa. Se on ihan fine. Silloin eivät painotu tekijä ja hänen tarinansa, vaan mietitään esimerkiksi teossarjan brändiä.”
Juttusarjan seuraavassa osassa käsitellään kirjailijoita, jotka työskentelevät muussakin ammatissa kuin kirjallisuuden parissa.
Juttusarjan osat:
1. osa – Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän
3. osa – Tarinan aineksia ammatista
Tuoreimmat
-
Tutka Podcast: Juoruilu on sosiaalista liimaa
-
Turku uusin silmin: “Muuttaisin tänne, jos täällä ei olisi näin kylmä”
-
Aslihan Özgül opettelee suomea, mutta hänelle puhutaan englantia
-
Au pair -elämää Venetsiassa kahden kulttuurin silmin
-
Turku uusin silmin: Inspiraatiota Suomen värimaailmasta
-
Skanssin biodiversiteettipuistossa syntyy Turun oma siemenseos
-
Turun alueen koulujen ylijäämäruoka jaetaan vapaaehtoisvoimin – ”Tämä on konkreettista auttamista”
-
Pimeys laukaisee dominoefektin kehossa, oireisiin vaikuttaa myös perimä
-
Hypokoira on tarkkaavainen tuki diabeetikolle
-
“Opiskelu autismin kanssa on raskasta, mutta ei mahdotonta” — Opintojen mukauttaminen voi auttaa jaksamaan