[label style=”default”]Kommentti[/label]Elokuvakritiikkien lukijakuntaa ei pidetä erityisen suurena, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että elokuvakritiikki tekisi kuolemaa. Se vain muuttaa muotoaan.
Journalismi käy läpi suurta murrosta ja erilaisten tekstilajien tarpeellisuutta on alettu pohtia. Lehtien julkaisemien elokuvakritiikkien kohdalla kysytään: lukeeko niitä kukaan, tarvitaanko niitä? Vastaus on kyllä.
Kritiikeillä on tärkeä tehtävä elokuva-alan monipuolisuuden ylläpitämisessä. Pienille elokuville arvostelu voi olla ainoa tapa saada huomiota. Tällaisille elokuville erinomaiset arvostelut ovat parasta mahdollista markkinointia. Kritiikki auttaa myös katsojaa, joka voi arvostelujen kautta löytää sisältöä, joka olisi jäänyt häneltä muuten huomaamatta. Kriitikko auttaa elokuvia ja niiden yleisöä löytämään toisensa, eikä sen merkitystä voida vähätellä.
Pidän kritiikkien lukemisesta ja minulla on muutamia kirjoittajia, joiden arvosteluja seuraan säännöllisesti. Luen mielelläni pidempiä tekstejä ja nautin erilaisiin tulkintoihin tutustumisesta. Tähdet eivät sinällään merkitse minulle mitään, ovatpahan yhteenveto.
Tiedostan kuitenkin, ettei kritiikkien lukeminen ole kaikkien hupia. Se vaatii aikaa ja kiinnostusta elokuvia kohtaan. Ne, jotka kritiikkejä säännöllisesti lukevat, tutustuvat kirjoittajaan. Kriitikon tyyli tulee tutuksi ja hänen ajatuksensa opitaan laittamaan totuttua taustaa vasten. Syntyy lukijasuhde.
Sanoma- ja aikakausilehdissä julkaistava kritiikki on usein lyhyttä, eikä siksi herätä mielenkiintoani. Luen niitä kyllä, mutta tekstit tuppaavat usein jäämään lyhyen juoniselostuksen ja ylimalkaisen mielipiteen muodostamaksi kokonaisuudeksi. Pahimmillaan ainoaksi teosta arvottavaksi osaksi jäävät tähdet, joiden merkitys tarpeettomasti korostuu. Tähdet eivät ole pääasia, arvio on.
Tästä syystä luen arvioita mieluummin internetistä, jossa julkaistavaa sisältöä merkkimäärät eivät kahlitse. Esimerkiksi Kalle Kinnunen kirjoittaa Suomen Kuvalehden sivuille mainiota blogia, jonka sisältö vaihtelee elokuva-alan kuulumisista aina arvostelunomaisiin teksteihin asti. Hänen lisäkseen Suomesta löytyy monia hyviä elokuvabloggaajia, jotka tekevät työtään palkatta silkasta intohimosta.
Rakkaudesta lajiin, kuten TV-maailman toimituspäällikkö Matti Rämö hyvin luonnehti.
Juttusarjan aiemmat osat
Tuoreimmat
-
Some on isossa roolissa Laukkasten perheyritysten markkinoinnissa
-
Turkulainen tuottaja Niki Hillberg opetteli soittamaan yksi sointu kerrallaan
-
Pelkästään kansan tyytymättömyys ei riitä Iranin hallinnon kaatumiseen
-
Avoin kuukautiskeskustelu on yksittäisten urheilijoiden varassa
-
Approt tuovat baarien arki-iltoihin vilskettä, mutta voivat käydä opiskelijoille kalliiksi
-
Lämpenevät talvet muuttavat lintujen talvehtimista – Tulevaisuudessa yhä useammat lajit voivat talvehtia Suomessa
-
Hanna Tikanderin vahvan brändin salaisuus –”En istunut alas miettimään millainen henkilöbrändini on”
-
Kun renttu ei riitä, vaan kumppaniksi halutaan väkivaltarikollinen
-
Tekoälyn käyttöä kannattaa harkita opiskellessa
-
"Kun linja aukeaa, ei koskaan tiedä mitä sieltä tulee" - Hätäkeskuspäivystäjän työ on vaativimmillaan kiireistä moniajoa