Nuoret viestivät enemmän kuvilla kuin sanoilla

Kännykkäkameroiden kehitys on muuttanut ihmisten kuvaamista. Tekniikan myötä kuvien virta on nopeutunut ja valokuva on entistä lyhytikäisempi. Muutos vaikuttaa kaikkein eniten nuoriin.

[metaslider id=29083]

Filtteri on uusi normaali

Valokuvan tunnelmaa voi muuttaa filtterin eli värisävykorjailuun tarkoitetun muokkaustyökalun avulla. Esimerkiksi Instagram tarjoaa lukuisia filtterivaihtoehtoja, jotka muuttavat kuvan sävyjä yhdellä painalluksella.

”Filtteröidyn ja muokatun valokuvan osuus nykyisestä julkaistusta kuvamateriaalista on huomattavasti suurempi kuin luonnollisen kuvan. Voisi jopa sanoa, että filtteröity kuva on se normi”, Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin tutkija Sari Östman toteaa.

Suosio selittyy osittain sillä, että filtterien käyttäminen on helppoa ja nuoret ovat kasvaneet filtterikuvien täyttämässä kulttuurissa. Turun ammattikorkeakoulun valokuvauksen lehtori Ismo Luukkonen uskoo, että kyse on ilmiöstä.

”Mobiilimaailmassa uudet välineet johtavat siihen, että tietynlaiset kuvat alkavat toistua. Nämä ovat eräänlaisia muoti-ilmiöitä. Kun tulee uusi villitys, vanhat unohtuvat. Uskon kuitenkin, että peruskuva säilyy”, Luukkonen summaa.

Taidekuvia tunnelman kautta

”Filtteröidyt kuvat ovat enemmän tällaisia tunnelmanluojia. Niillä pyritään esimerkiksi lisäämään kuvailmaisuun vanhahtavuutta tai tunnevoimaisuutta”, Luukkonen sanoo.

Filtterien avulla halutaan miellyttää sekä omaa että katsojan silmää.

”Luulen, että moni ainakin kuvittelee ihmisten haluavan katsoa tällaisia kuvia. Etenkin, jos pääsee itse poseeraamaan kuvaan, jota on sopivasti filtteröity. Kuvattava kokee olevansa taiteilija ja taideteoksen kohteena”, Turun yliopiston mediatutkija ja filosofian tohtori Veijo Hietala kertoo.

Valokuvan uskottavuus heikentynyt

Valokuvaa on perinteisesti pidetty todisteena tilanteesta tai tapahtumasta. Kuva oli todistusvoimainen, sillä se tallensi valehtelematta edessä olevan todellisuuden. Valokuvien muokkaamisen yleistyminen on nakertanut niiden uskottavuutta.

”Emme voi nykyään kovinkaan paljon luottaa valokuviin, sillä niitä on helppo käsitellä jälkikäteen. Todellisuutta voidaan muokata loputtomasti kuvien avulla. Tämän vuoksi valokuva on menettänyt perinteisen autenttisuuden auran. Valokuva oli ennen lahjomaton tulkki todellisuudesta”, Hietala kuvailee.