Susanna Tapanin arki koostuu tällä hetkellä harjoittelusta ja koulusta. Vuoden lopussa hän valmistuu tradenomiksi. Kuva: Iida Rajamäki

Urheilu

Uutiset

Tavoitteena MM-kisat ja korkeakoulututkinto

Iida Rajamäki

Huippu-urheilijan elämä on hektistä, mutta siihen saa sovitettua myös opiskelun. Korkeakouluopinnot joustavat esimerkiksi lukio-opintoja enemmän, ja opiskeluaika voidaan räätälöidä urheilijalle sopivaksi.

[metaslider id=27991]

Psykologi ja urheilupsykologi Tuomas Grönman kertoo, että urheilijan yksi suurimmista haasteista on ajanhallinta. Grönman on itse pelannut jääkiekkoa SM-liigassa sekä NHL:ssä.

Ajanhallinnan kanssa kamppailevan nuoren avuksi tehdään ajanhallintasuunnitelma, jonka tekemiseen osallistuu urheilupsykologin ja nuoren lisäksi tämän vanhemmat sekä koulu.

TPS Salibandyssa sekä salibandya maajoukkueessa pelaava Lauri Stenfors, 26, opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta kolmatta vuotta. Hänen opintonsa ovat sujuneet täysin suunnitellun aikataulun mukaisesti urheilusta huolimatta. Stenfors on valinnut monimuoto-opinnot ja kokee ne urheilijalle erittäin sopiviksi.

“Asuin Helsingissä juuri kolme vuotta, koska pelasin siellä. Silloin ei olisi ollut mahdollisuuttakaan käydä joka päivä tunneilla tai päiväopetuksessa. Valitsin tämän myös sen takia, koska tiesin, etten pääse kouluun joka päivä”, Stenfors kertoo.

Liiketalouslinjalla urheilujohtamista opiskeleva Susanna Tapani, 23, valitsi päiväopinnot, mutta kokee koulunkäynnin joustavaksi.

“Riippuen opettajasta, jotkut ymmärtävät poissaoloni paremmin. Koulu alkaa aamuisin myöhempään, jotta meillä on aikaa aamuharjoituksille. Vaikeuksia ovat tuottaneet esimerkiksi maajoukkueleirit, koska kauhean monet eivät niillä käy.”

Urheilun ohella opiskelu on tärkeää

[pullquote align=”right”]”Minulla voisi olla stressiä, kun on MM-kisoja ja muita isoja pelejä.”
– Lauri Stenfors[/pullquote]

Lauri Stenfors kertoo, että urheilun ja koulun yhdistäminen ei tuo hänelle ylimääräistä huolta.

“Minulla tietysti voisi olla stressiä, kun on MM-kisoja ja muita isoja pelejä. Jotain henkilöä voisi stressata, minua ei.”

Huippu-urheilu on helpommin sovitettavissa korkeakouluopintoihin, sillä opiskelija pystyy itse säätelemään niiden kulkua. Grönman toteaa, että urheilevaa nuorta kannustetaan aina opiskelemaan loppuun asti.

“Noin 99 prosentissa tapauksista on sekä urheilun että nuoren tulevaisuuden kannalta huono, jos nuori lopettaa opiskelut.”

Apuna myös henkinen valmentaja

Susanna Tapani on ollut voittamassa ringeten MM-kultaa vuosina 2010 ja 2016. Hän pelasi myös jääkiekkoa Suomen olympiajoukkueessa Sotšissa vuonna 2014. Tavoitteena hänellä on myös seuraavat olympialaiset.

[pullquote align=”right”]”Mielestäni urheilijaa ei tarvitse koulussa laittaa erityisasemaan.”
– Susanna Tapani[/pullquote]

Tapanilla on oma henkinen valmentaja, joka auttaa häntä kasvamaan urheilijana ja esimerkiksi selviytymään pettymyksistä. Urheilun aiheuttaman stressin tai kiireen vähättelyä hän on kokenut koulun puolelta.

“Kukaan, joka ei ole itse sitä kokenut tai ollut huippu-urheilija, ei voi täysin sitä ymmärtää. Mielestäni urheilijaa ei kuitenkaan tarvitse koulussakaan laittaa erityisasemaan. Ei muitakaan yksityiselämän asioita tuoda koulussa esille”, Susanna Tapani summaa.