Väittelytaitoja korostamalla muutosta yhteiskuntaan

Juttusarjassa käsitellään mediakasvatuksen tilaa eri ikäryhmissä ja sen tulevaisuutta. Osa 9/9.

Tulevaisuuden aktiiviset digikansalaiset kiinnittävät huomiota turvataitoihin ja erityisesti kriittisyyteen. He osaavat perustella myös mielipiteensä ja väitellä rakentavasti.

[metaslider id=24527]

“Jatkuvasti täytyy olla foliohattu päässä ja miettiä, mihin seuraava klikkaus voi johtaa”, Pelastakaa lapset ry:n Lapset ja digitaalinen media -yksikön asiantuntija Anniina Lundvall kertoo.

Perustaitojen opettelua pitäisi päästä jokaisen opettelemaan jo pienestä pitäen.

“Ei ole olemassa mitään diginatiivijoukkoa, jolle teknologiaympäristö ja -kulttuuri ovat itsestään selviä”, Lundvall toteaa.

Vastuuta myös yrityksille

Lundvallin mukaan lähitulevaisuudessa vastuuta mediakasvattamisesta voisi suunnata myös yrityksille ja organisaatioille, jotka ylläpitävät digitaalisia ympäristöjä. Lasten ja nuorten oikeuksia tulisi huomioida esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa nykyistä paremmin.

“Voitaisi luvata lapsille, että kaikki historia pystyttäisiin poistamaan palvelusta niin kauan, kunnes he täysi-ikäistyvät. Tällaisessa ympäristössä heidän olisi selkeästi turvallisempaa ja helpompaa toimia”, Lundvall kertoo.

Myös Demos Helsingin tutkija Johannes Koponen on huolestunut suunnasta, johon sosiaalisen median käyttö on menossa.

“Se on hurjan identiteettivetoinen ympäristö, jossa ei tapahdu tiedon suodattamista”, Koponen toteaa.

Lundvall toivoo, että tulevaisuuden mediakasvatuksen ansiosta tarjotaan työvälineet ja parempaa osaamista siihen, että ihmiset pystyvät toimimaan aktiivisina digikansalaisina.

“Pystyttäisiin kasvattamaan sellainen sukupolvi, että mediaa ei käytettäisi vain viihtymiseen ja kissavideoihin, vaan he tekisivät aidosti muutosta yhteiskuntaan”, Lundvall sanoo.

Sosiaaliset taidot korostuvat laitteiden lisäksi

Koponen arvioi myös, että tulevaisuuden mediakasvatuksessa tulee korostumaan sisällöntuotannon taito. Nuoret julkaisevat runsaasti sisältöä sosiaaliseen mediaan, jolloin Koposen mukaan heille olisi hyvä opettaa myös argumentaatio- sekä väittelytaitoja.

“Sitä ei ehkä ole haluttu oikein korostaa, sillä se voi kuulostaa vähän huonolta.”

Koponen kuitenkin toteaa, että erilaisten vaikuttamiskeinojen ymmärtäminen auttaa omaa toimimista mediassa. Tällöin on helpompi vastustaa myös itseen kohdistuvia, epäsuotuisia vaikuttamisen keinoja.

Myös Lundvall korostaa sosiaalisten taitojen tärkeyttä.

“Sosiaaliset taidot yhdessä empatiakyvyn kanssa ehkäisevät muun muassa vihapuhetta.”

Teknologiaympäristö yhä tärkeämmäksi osaksi opetusta

Tällä hetkellä peruskoulujen luokista löytyy esimerkiksi älytauluja, entisten liitutaulujen sijaan. Lundvall toivoo, että opetus kehittyisi yhä enemmän suuntaan, jossa teknologia ei ole vain välikappale, jonka kautta opiskelija yrittää omaksua uutta tietoa.

“Kun olemme läsnä paikassa x, se on samalla digitaalinen ympäristö ja virtuaalinen maailma joka on sormien alla ja kosketettavissa.”

Esimerkki tällaisesta ympäristöstä voisi olla koulurakennus, joissa seiniä on hyödynnetty oppimistarkoitukseen älytaulujen tapaan.

Juttusarjassa aikaisemmin ilmestynyt:
Turun päiväkodeista noin neljäsosa perehtynyt mediakasvatukseen
Turun alakoulujen välillä suuria eroja mediakasvatuksessa
Some ei näy yläkoulujen opetuksessa
Kirjasto avaa aikuisille median saloja
Ikäihmiset voivat jäädä netin kelkasta tahtomattaan
Some K16 -sensuuri ei korvaa mediakasvatusta
Parikymppiset ovat itseoppineita mediankäyttäjiä