Paksupohjainen kenkä passivoi jalkaa

Jalkaongelmiin erikoistuneen fysioterapeutti Ville Paakkosen mukaan hyvä kenkä on sellainen, joka antaa jalan työskennellä luonnollisesti. Esimerkiksi suositut tasa- ja paksupohjaiset tennarit eristävät jalan alustasta, mikä passivoi lihaksia.

”Jalka voi olla aktiivinen virheasennosta huolimatta. Jos kenkä estää sen vähänkin aktiivisuuden, mitä jalassa on jäljellä, niin se passivoi sen totaalisesti.”

Esimerkiksi kävellessä tiettyjen lihasten tulisi aktivoitua tietyssä järjestyksessä, jotta liikkuminen kuormittaisi mahdollisimman vähän. Jos kenkä aktivoi lihakset väärässä järjestyksessä tai jokin lihas ei pysty aktivoitumaan ollenkaan, kävelyssä tulee ongelmia.

Tuntuma pohjaan paranee paljasjalkakengillä

Kivut ovat tuttuja juoksua harrastavalle Joonas Aholalle, joka vaihtoi vuosi sitten tuetut lenkkitossut ohutpohjaisiin paljasjalkakenkiin.

”Polviani särki usein lenkin jälkeen. Luulin, että juoksutekniikkani on huono. Kivut kuitenkin loppuivat sen jälkeen, kun kokeilin paljasjalkakenkiä.”

Vain parin millimetrin paksuinen pohja vaati totuttelua. Aluksi Ahola käytti kenkiä vain kävellessään, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua hän juoksi niillä puolimaratonin.

”Enää edes muuttuva juoksupohja ei rasita jalkoja kuten alussa. Sitä paitsi olen löytänyt jaloistani aivan uusia lihaksia nyt, kun tunnen pohjan kunnolla.”

Itsekin paljasjalkakenkiä käyttävä Paakkonen muistuttaa, että kaikkien jalkaan ohutpohjaiset kengät eivät sovi.

”Ne voivat toki olla hyvä harjoitusväline myös virheasentoiselle asiakkaalle, mutta käytön pitää olla järkevästi jaksotettu.”

Aina vaimennetut lenkkaritkaan eivät silti ole paras mahdollinen valinta. Suosiostaan huolimatta myös Converse-kengistä löytyy reilusti huonoja ominaisuuksia.

[vimeo id=”92956299″ width=”600″ height=”337″ /]

Turvakengätkään eivät turvaa jalan terveyttä

Kenkävalintojaan kannattaa miettiä, vaikka ei kärsisikään jalkaongelmista.

”Kyllä huonoilla kengillä jalkansa passivoi hyvin nopeasti”, Paakkonen toteaa.

”Turvajalkine on hyvä esimerkki siitä. On asiakkaita, joilla oireet johtuvat pelkästään kovan turvakengän käytöstä. Ne aiheuttavat jouston puutteen jalassa.”

Joillekin myös liika joustavuus voi tuottaa ongelmia. Epämääräisistä jalkakivuista kärsinyt Henriikka Möttönen huomasi astuvansa luottoballerinoillaan linttaan ja sai lääkäriltä diagnoosiksi lattajalan.

[vimeo id=”93166489″ width=”600″ height=”337″ /]

“Jos jalkaongelmien hoitoa lykätään ja toivotaan, että oireet menevät ohi itsestään, seurauksena on usein tulehdustila”, Paakkonen sanoo.

Pahaksi äitynyt tulehdus voi vaatia jopa vuoden toipumisen. Vaikeimpiakin tapauksia voidaan kuitenkin kuntouttaa.

”Hyvinkin kulunut tai vaurioitunut nivel voi toimia hyvin, jos sitä saadaan esimerkiksi suojattua lihastyöllä mahdollisimman hyvin.”

Paakkonen kehottaa silti ennaltaehkäisemään ongelmia.

”Jos jalka on saatu tosi rikki, niin kyllä se väistämättä jotenkin sen toiminnassa näkyy. Kaikkia ei tietenkään saada täysin oireettomiksi ainakaan pysyvästi.”