Puheavusteiset palvelut vielä kehittymättömiä Suomessa

Ääniohjauksella toimivat palvelut kuten Siri, Google Assistant ja Echo ovat suosittuja maailmalla, mutta Suomessa vielä kehityksen tarpeessa. Suosioon vaikuttaa kielialueen suuruus.

[metaslider id=29257]

”Palvelut tarjoavat vaihtoehtoisen tavan tehdä hakuja ja niitä käytetään enenevissä määrin. Maailmalla merkittävä osa ihmisistä hakee tietoa puhepalveluiden avulla, mutta Suomessa ilmiö ei ole vielä niin paljon esillä”, kertoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Caj Södergård.

Palvelut toimivat keinoälyllä, jossa puheen merkitys korostuu erityisesti.

”Tällainen teknologia on aika vaativaa ja tarvitsee paljon resursseja kehitykseen. Esimerkiksi suomenkieliseen palveluun täytyy oikeasti investoida, jotta se onnistuu. Tietenkin englannin kieltä ja muita kieliä käyttää paljon suurempi joukko ihmisiä, ja he ovat potentiaalisia palveluiden kuluttajia. Näillä kielialueilla kehitys on nopeampaa”, kuvailee tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Hakkereita ja puutteellisia vastauksia

Kaikkeen teknologian kehitykseen liittyy riskejä, eivätkä puheavusteiset palvelut ole poikkeuksia.

”Jos kyse on puheentunnistuksesta, en näe siinä suoria riskejä. Saattaa olla jopa parempi, että palvelu vapauttaa käyttäjän tekemään jotain muuta asiaa. Vastaamiseen liittyy taas enemmän ongelmia”, Södergård kuvailee.

”Amerikkalainen lääketieteen aikakauslehti JAMA oli tutkinut mielenterveysasioissa tällaisten palveluiden hyödyntämistä. Siri ei pystynyt vastaamaan käyttäjälle, kun hän sanoi olevansa masentunut”, hän jatkaa.

Kaivo-oja korostaa keinoälyn riskeissä vikautuvuusongelmaa.

”Tulee joku yllättävä vika monimutkaiseen järjestelmään, mitä ei saada korjattua. Se voi lamaannuttaa monia palvelimia ja palveluita. Nämä ovat hankalia, ja onhan niitä juuri nähty pankki- ja finanssialalla. Nämä järjestelmät ovat myös herkkiä kyberriskeille. Joku voi hyökätä palvelimiin, ja koko järjestelmä voi lamaantua. Keinoälykään ei välttämättä auta siinä”, Kaivo-oja täsmentää.

Muu maailma Suomea edellä

Palveluita hyödynnetään jo monella alalla, mikä näkyy myös työpaikkojen vähenemisenä.

”Puheavusteisia palveluita on jo hyödynnetty esimerkiksi Yhdysvalloissa lakialalla. Lainsäädäntöä ja ennakkotapauksia on analysoitu hyvin tehokkaasti palveluiden avulla. Tapaus, jossa ennen vaadittiin kymmenen juristia hoitamaan yhtä juttua, onnistuu yhdellä juristilla ja keinoälysovellutuksen avustuksella”, Kaivo-oja kertoo.

Suomessa palveluita tullaan käyttämään koko ajan enemmän. Suomenkielinen palvelu vaatii kuitenkin kehittelyä.

”Täällä Suomessa tarvitaan tutkimusta läpi koko ketjun läpi ja puhetunnistuksen sovittamisesta suomeksi ja myös ruotsiksi. Tässä tulisi myös huomioida murteet. Nämä kaikki variaatiot olisi suomalaisten hyvä selvittää ja osallistua järjestelmien rakentamiseen”, sanoo Södergård.