”Raha on antanut minulle rakkauden hyvään ruokaan ja viiniin”

[alert color=”light”]

Neliosainen periytyvää eriarvoisuutta käsittelevä sarja Lähtökohtana eriarvoisuus pohtii perheen tulotason merkitystä yksilön elämään ja ajatuksiin. Mukana keskustelemassa ovat kaksi opiskelijanuorta, joista toinen tulee vähätuloisesta perheestä ja toinen suurituloisesta. Haastateltavat toimivat anonyymeinä. Tekstin seuraamisen helpottamiseksi heidän peitenimikseen on valittu Ritari Köyhä ja Kulta Lusikka.

Raha on vain rahaa. Vai onko? Mitä raha oikeastaan on? Mitä se tarkoittaa eri ihmisille ja miten heidän perheensä tulotaso vaikuttaa heidän ajatuksiinsa sitä kohtaan?

Sarjan ensimmäisen osan löydät täältä ja toisen täältä. [/alert]

Mitä etua rahakkaista vanhemmista on? Kulta Lusikka myöntää, että varmasti monenmoista, vaikkei hän ole asialle paljoa ajatusta ennen uhrannut.

”Kaikilla on puutetta rahasta ja kaikki murehtivat sitä, mutta ehkä sitä ei niin paljoa ole tarvinnut murehtia. Ja onhan siitä ollut ihan konkreettista etua sinänsä, että se on antanut perspektiiviä. On saanut matkustella, joka on siunaus. On nähnyt paljon kulttuureja. Raha on ehkä saanut minut ymmärtämään paljon maailmasta ja myös epätasa-arvosta. Se on herättänyt paljon ajatuksia, kun on nähnyt reissun päällä äärimmäistä köyhyyttä ja varallisuutta rinta rinnan. Ja tietenkään näihin asioihin ei tarvitse rahaa, mutta minun kohdallani tämä on ollut näin. Sanotaan ihan rehellisesti, että raha on antanut minulle rakkauden hyvään ruokaan ja viiniin.”

Mitään haittaa ei Kulta koe rahasta olleen.

”Varmaan on selän takana joskus kateelliset panetelleet, mutta tuskin mainittavasti. Eikä se ole minua kiinnostanut koskaan. Kai siitä epätasa-arvosta on sitten lähinnä ollut haittaa muille ihmisille.”

Ritari Köyhä näkee köyhyydestä seuranneen selvää pahoinvointia heidän perheeseensä.

”Kun äitini jäi yksin, niin stressi oli todella kova. Alkoholi ja köyhyys ovat kulkeneet meillä käsi kädessä. Meillä alkoholi on ollut ennemminkin syy entä seuraus. Haluaisin uskoa, että raha ei tee onnelliseksi. Mutta ehkä kyllä myös uskon, että köyhyys tuo onnettomuutta. Koetan haalia onnea ihmissuhteista. On vieras ajatus tavoitella onnea rahan kautta. En osaa sanoa, että olenko vain tyytynyt tähän vai ajattelenko oikeasti näin.”

Opiskelijaelämää elävät Ritari ja Kulta sanovat, että raha huolettaa joskus. Ritari on pahimmillaan kamppaillut rahatilanteensa kanssa useamman kuukauden.

”Yhtenä kesänä en saanut töitä ja oli joku tukikaranteeni päällä. Olin koko kesän kodittomana. Sain silloin kotoa kyllä ruokarahaa. Mutta jäi siitä sellainen olo, että pitää pärjätä itse.”

Kulta kohtaa samat arkiset rahahuolet kuin suurin osa opiskelijoista.

”Tässäkin kuussa olen maksellut vuokria ja laskuja ja ne vain kasaantuvat ja stressaavat. Harmaita hiuksiahan tuo raha kasvattaa.”

Mitä tekisit, jos saisit miljoona euroa?

Törsäisitkö sen samantien? Sijoittaisitko? Maksaisitko velkasi pois? Vastaus tähän kysymykseen vaihtelee ja nivoutuu tiukasti siihen, miten vastaaja näkee omaisuuden.

Kulta Lusikka kertoo, että hänen kohdallaan ei hänen näkemyksenä rahaa kohtaan ole periytynyt.

”Käsitykseni rahasta poikkeaa vanhempieni näkemyksistä. En voi puhua siitä, mitä he ajattelevat siitä, mutta voin puhua siitä, miten he käyttävät sitä. Joskus ajattelen, etten ole yhtä materialistinen kuin he. Vaikka minulle on joskus kertynyt tavaraa, niin unohdan niitä kaikkialle ja voin helposti luopua niistä. Olen kauan miettinyt, että mitä raha merkitsee minulle. Se on kiehtonut minua. Oravannahka tarkoittaa järkevää vaihdon välinettä, mutta raha merkitsee minulle maailman isointa ja härskeintä kusetusta.”

Kulta pohtii, että ajatusleikin tasolla hän voisi miljoonan saadessaan jakaa sen niin monella päivällä, kuin hänen loppuelämässään olisi jäljellä ja laskea millaisen päiväbudjetin siitä itselleen saisi.

”Eli haluaisin päästä elämässä rahan suhteen mahdollisimman helpolla. Mutta oikeasti varmaan ostaisin puisen talon, jossa olisi oma piha ja pieni kasvimaa. Kai sitten ostaisin myös kitaran ja pari pulloa hyvää viskiä ja alkaisin rakentaa kirjahyllyä ja jatkaisin opiskelujani. Maksaisin toki opintolainani pois. Sanoisin myös kavereille, että jos tarvitset rahaa, niin pyydä minulta jokin summa. Pyydä mikä tahansa summa ja mihin sitä tarvitset, niin annan sitä sinulle. Se olisi paras vaihtoehto rahan edelleen antamiseen. Tänä päivänä ihmiset on pakotettu himoitsemaan rahaa. Joten olisihan sitä kiva antaa kavereillekin, vaikka se voisikin olla heidän turmionsa.”

Kummankaan Ritarin tai Kullan haaveet omaisuuden suhteen eivät tunnu olevan erityisen päätähuimaavia.

”Jos saisin miljoona euroa, niin rakentaisin oman kodin ja lähtisin reissuun. Ehkä ottaisin ystäviänikin mukaan. Ja rakentaisin kissoilleni seikkailuradan kotiin”, Ritari tuumaa.