Ruokajonot kasvussa

[note color=”#E8E8E8″]

Jos maitopurkin päiväys on muutaman päivän takaa, valuuko purkin sisältö suoraan viemäriin? Vai uskallatko haistaa ja maistaa?

Suomalaiset kotitaloudet heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin jopa 160 miljoonaa kiloa vuodessa. Kaupoissa hävikkiä syntyy noin puolet tästä määrästä. Moni kauppa kuitenkin lahjoittaa hävikin ruoka-apuun.

”Suomalaisilla on vähän hukassa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät. Pitäisi haistaa ja maistaa eikä vain tuijottaa päivämääriä. Kaupatkin saisivat myydä parasta ennen -päivämäärän ohittaneita tuotteita, mutta niitä ei kukaan halua ostaa”, kertoo Operaatio Ruokakassin hankintavastaava Renée Honkanen.

Honkanen kertoo, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvussa koko ajan. Jonossa näkee joka päivä uusia kasvoja. Ruokaa ei voi koskaan saada kaupoilta liikaa.

”Viime vuonna Operaatio Ruokakassi jakoi Turussa 470 tonnia ruokaa. Itse toimin Varissuolla Uusipesulaseurakunnassa, ja jaoimme viime vuonna 90 tonnia ruokaa. Tänä vuonna mennään varmasti reippaasti yli 100 000 kilon”, Honkanen laskeskelee.

”Tilanne on nyt myös se, ettei ihmisillä ole enää ostovoimaa kuten ennen. Silloin kauppiaatkin reagoivat tilanteeseen tilaamalla vähemmän ja lopulta hävikkiäkin tulee vähemmän. Liiketalouttahan tämä on.”

Vastuu on yhdistyksellä

Jokainen ruoka-apuun annettu tuote tarkastetaan. Ohjeena on, että jos jotain et laittaisi oman perheesi suuhun, niin silloin sitä ei laiteta kassiinkaan.

Yhdistyksen pitävät huolen siitä, että elintarvikkeista huolehditaan asianmukaisesti. Terveystarkastaja käy säännöllisesti jakopaikoissa ja omavalvontasuunnitelmaa päivitetään yhdessä hänen kanssaan.

”Totta kai siinä on omat riskinsä, kun lähdetään antamaan ruoka-apuun helposti pilaantuvia tuotteita, kuten lihaa tai maitotuotteita. Riskinhallinta on se asia, johon yhdistysten pitäisi kiinnittää huomiota. Ruoan toimittajalla on kuitenkin vastuu”, kertoo Eviran ylitarkastaja Pirjo Korpela.

Evira julkaisi kaksi vuotta sitten ohjeet kaupoille ruoka-avun antamisesta. Ohjeisiin tiivistettiin lain kohdat helposti luettavassa muodossa. Tarkoituksena oli kannustaa kauppoja ruoan lahjoittamiseen.

”Ainakin palautteen mukaan ohjeet auttoivat tilannetta. Aikaisemmin esimerkiksi HOK-Elanto antoi ruoka-apuun vain vihanneksia ja leipää, mutta nyt annetaan myös kylmäsäilytystä vaativia ruokia.”

Renée Honkanen ei ole täysin samaa mieltä. Hänen mukaansa tilanne ei paljon muuttunut ohjeiden julkaisemisen jälkeen.

”Asioita voisi helpottaa ihan yksinkertaisilla jutuilla. Tällä hetkellä esimerkiksi kauppojen tulisi Eviran ohjeiden mukaan lahjoittaa pakastettuina tuotteet, joissa on ollut viimeinen käyttöpäivä. Monella kaupalla ei ole tilaa ja resursseja alkaa pakastamaan illalla tuotteita”, Honkanen kertoo.

”Toinen esimerkki on mehutehdas. Jos tehtaassa valmistettaisiin erä tuotteita, joita ei jostain syystä voisi myydä kauppaan tai tukulle, heidän ei ole kannattavaa lahjoittaa tuotteita hyväntekeväisyyteen, koska silloin niistä pitäisi maksaa sokerivero. Siksi ne hävitetään, jotta valmistajalle ei syntyisi kustannuksia.”

Myös kauppa hyötyy

Turun alueella lähes jokainen kauppa on tehnyt sopimuksen jonkin hyväntekeväisyysyhdistyksen kanssa ruoka-avusta. Lisäksi ruokaa lahjoittavat esimerkiksi leipomot.

Tutka tavoitti kommentoimaan K-citymarket Kupittaan kauppiaan Hannu Aaltosen. Hän kertoi, ettei heidän Citymarketissaan tule käytännössä ollenkaan hävikkiä. Siksi sitä ei lahjoiteta hyväntekeväisyyteen. Renée Honkanen kertoo kuitenkin, että muista Turun Citymarketeista annetaan ruokaa yhdistyksille.

Marketpäällikkö Hanna Lempiäinen kertoo, että S-Market Wiklund Herkku lahjoittaa hävikkiruoan päivittäin.

”Kaarinan Työttömille lahjoitamme päivittäin ja Katulähetykselle viikottain. Kauppakin hyötyy tästä, kun ei tarvitse maksaa kalliita biojätemaksuja.”

Turun Osuuskaupan kaupat alentavat tuotteiden hintoja kaksi päivää ennen parasta ennen -päivämäärää. Näin myös asiakkailla on mahdollisuus ostaa tuotteita halvalla. Punaiset tarrat ovat olleet tuttu näky kaupoissa ainakin vuosikymmenen ajan.

”Totta kai osa menee hävikkiin, ei siltä voi välttyä. Asiakkaat haluavat, että tarjontaa pitää olla paljon ja haluamme siihen vastata.”

Sarjan aikaisemmat osat:

Osa 1