Suomalaiset käyvät entistä innokkaammin museoissa – ilmaiseksi

Suomalainen museotoiminta käy tällä hetkellä läpi suuria muutoksia. Vaikka taloudelliset leikkaukset vaikuttavat myös museoiden rahoitukseen, on toisaalta suomalaisten museoinnokkuus kasvanut selkeästi.

[vimeo id=”111623020″ width=”600″ height=”337″ /]

Julkisen rahan leikkaaminen näkyy museoiden toiminnassa koko valtakunnan tasolla.

”Museoiden budjetista 80 prosenttia rakentuu julkisesta rahoituksesta. Se on iso asia museoille”, sanoo Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Tiukentuneesta rahatilanteesta huolimatta Levä pitää museoiden tilannetta pääasiassa hyvänä. Museokäynnit ovat lisääntyneet koko maailmassa, ja Suomessakin nousu on ollut tasaista koko 2010-luvun. Viime vuonna suomalaisten museokäynnit lisääntyivät reilulla sadallatuhannella verrattuna aiempaan vuoteen.

Tärkeässä roolissa on erityisesti ilmaisen sisällön tarjoaminen. Maksuttomien museovierailujen määrä on noussut vuodessa 51 prosentista 53 prosenttiin. Levä ei kuitenkaan pidä lipputulojen vähenemistä suurena ongelmana.

”Oheispalveluiden ja –tuotteiden myynnin osuus on lisääntynyt ilmaiskäyntien myötä”, Levä huomauttaa. Pääsylipputoimintaan liittyvät kustannukset ovat vähentyneet, mutta siivous- ja vartiointipalvelut vaativat puolestaan lisäpanostusta.

Museokokonaisuuksista houkuttelevampia

Levän mukaan myös ihmisten muuttunut vapaa-ajan käyttö vaikuttaa positiivisesti museoinnokkuuteen.

”Lisäksi museoiden sisällöt ovat muuttuneet koukuttavammaksi”, hän toteaa.

Viihteellistymisestä tai ”disneyfikaatiosta” Levä ei kuitenkaan suomalaisia museoita syytä. Kyse on hänen mukaansa ennemminkin omaan viestintään ja sosiaalisen median kanaviin panostamisesta. Osallistavaa toimintaa ja tilojen viihtyisyyttä on pyritty ravintolatoiminnalla lisäämään, ja etenkin perheet on otettu entistä paremmin huomioon. Nykyihmisen muuttuneisiin museonkäyttötarpeisiin halutaan vastata tarjoamalla internet- ja mobiilisisältöjä.

Isot nimet vetävät pääkaupunkiseudulla

Parhaiten suomalaisella museokentällä menee pääkaupunkiseudun taidemuseoilla. Kansallisgallerian kolme suurta eli Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin museot vetävät suurimmat yleisöt. Etenkin Tove Jansson- ja Picasso-näyttelyt toivat väkeä museoihin.

”Perinnekulttuuripuolen museot eivät ehkä vedä kansaa samalla tavalla puoleensa, niiden tehtävänä on ennemminkin tallentaa ja esittää historiallisia sisältöjä”, Levä summaa.