Tragedioista tehdään spektaakkeleita

[metaslider id=13728]

Viime vuosikymmeninä väkivaltauutiset ovat muuttuneet toteavista murhenäytelmiksi. Uutiset ovat myös lisääntyneet, vaikka rikosten määrä on laskenut.

Henkirikoksista tehdään nykypäivän uutisissa yhä enemmän viihdettä. Henkirikosuutisointia 80-luvun alusta 2000-luvulle tutkinut Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Tuomo Mörä kertoo, että nykyään henkirikoksista halutaan kirjoittaa tarinallisia uutisia, jotka myyvät.

”1970- ja -80 -luvuilla henkirikosuutisissa kerrottiin toteavasti vain tapahtumat, tekijä ja uhri. Sen jälkeen niistä on tehty spektaakkeleita, joissa haastatellaan uhrien omaisia ja naapureitakin. Niissä usein glorifioidaan uhria ja demonisoidaan tekijää. Tarinankerronnan kannalta selkeät hyvä-paha -asetelmat vetävät median kuluttajia.”

Kriminologi Mirka Smolej’n mukaan yhteiskunnallisen kehityksen kannalta olisi tärkeää, että väkivaltarikosten uutisoinnissa keskityttäisiin enemmän tapahtumien taustoittamiseen.

”Näin saataisiin kokonaiskäsitys siitä, mikä rakenteellinen ilmiö rikoksen taustalla on ja mistä ilmiössä on laajemmin kyse. Yleensä taustalla on paljon muutakin kuin se, mitä mediassa kerrotaan. Olennaista olisi tietysti myös kertoa ihmisille, mistä apua saa.”

Tarinankerronnallisella uutisoinnillakin on kuitenkin tärkeä tehtävä, sanoo Tuomo Mörä.

”Uskonto, ideologia ja näiden kaltaiset asiat eivät enää yhdistä suuria ihmisjoukkoja, mutta kaikkien mielestä on väärin tappaa toinen ihminen. Tämän tyyppinen uutisointi ei ole niinkään tiedonvälityksellistä vaan yhteisöllisyyden luomista, mikä on hyvin merkittävä osa journalismia.”

Henkirikos kiinnostaa

Henkirikoksista uutisoidaan paljon suhteessa muihin uutisiin, vaikka Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan henkirikosten määrä on ollut Suomessa viime vuosina vähenemään päin. Laura Juntusen vuonna 2011 tekemän Leikkaa-liimaa-journalismia? -tutkimuksen mukaan rikosten osuus uutisteemoissa oli otantajaksolla valtamediassa 12,9 prosenttia, ja 2,4 prosenttia käsitteli nimenomaan henkirikoksia. Henkirikokset olivat siis suurin rikosryhmä.

Miika Viljakainen taas tutki kotimaan rikosuutisointia Aamulehdessä toukokuusta 2011 toukokuuhun 2012 vuona 2014 julkaistussa tiedotusopin pro gradu -tutkielmassaan Rikoksen hahmo. Tutkimuksen mukaan Aamulehti julkaisi kyseisenä aikana 143 henkirikosuutista 793 rikosuutisesta. Henkirikokset oli määrällisesti toiseksi suurin rikosryhmä muut-ryhmän jälkeen. Vähemmän uutisoitiin esimerkiksi talousrikoksista, omaisuusrikoksista ja huumerikoksista.