Tunteet eivät ole syrjäyttäneet faktoja

Kun uutiseen mennään ihmisen kautta, pystytään vaikeatkin asiat selittämään yleisölle kiinnostavasti ja helppotajuisemmin.

[metaslider id=5788]

Ruotsalaislehti Aftonbladet julkaisi keskiviikkona verkkosivuillaan uutisen, joka käsitteli toimittajien sekä yleensäkin paikallisten kohtaamaa väkivallan uhkaa Syyrian sisällissodan puristuksessa. Uutisen kärkeen oli nostettu kuvan kanssa 11-vuotias tyttö, joka oli joutunut kranaattihyökkäyksen uhriksi. Uutinen haluttiin esittää tarinan, tuon tytön, kautta.

Myös Suomessa tunne on jatkuvasti uutisissa esillä. Tämä paljastuu jo pelkästään tv-uutisia katselemalla.

“TV-uutisten tietynlainen tunteellistuminen on ollut nähtävissä. Esimerkiksi katastrofitilanteissa, kuten tässä äskettäisessä Filippiinien luonnonkatastrofissa, näytettiin näitä kokijoita ja kyseltiin heidän tuntojaan”, mediatutkija Veijo Hietala Turun yliopistosta huomauttaa.

Hietalan mukaan tunne on tullut vahvemmin mukaan sisältöön.

“Aikaisemmin on ollut joku asiantuntija tai viranomainen kommentoimassa. Nykyisin taas näytetään hyvin herkästi lähikuvassa näitä kokijoita”, Hietala täsmentää.

”Tuonsuuntaista kehitystä voinut tapahtua”

Ylen toimituspäällikkö Timo Kämäräinen myöntää, että uutismallissa on havaittavissa tiettyä muutosta. On entistä tärkeämpää, että hyvä uutinen on paitsi merkityksellinen myös kiinnostava.

“Jos tarkastellaan median kehitystä hyvin pitkällä aikavälillä, on siinä voinut tuonsuuntaista kehitystä tapahtua. Toimituksessa olemme ihan tietoisesti puhuneet siitä, että faktojen lisäksi myös tunteet ovat ihmiselle merkitseviä asioita”, Kämäräinen linjaa.

Uutiset on myös hyvä joskus kertoa tarinan kautta – se auttaa lukijoita ja katselijoita hahmottamaan paremmin suuriakin kokonaisuuksia. Tarinallisuus jättää myös tehokkaan muistijäljen.

“Pohjimmiltaan on niin, ettei ihminen edes muista faktoja jälkikäteen ellei siihen liity tunneulottuvuus”, Kämäräinen mainitsee.

Toisaalta vaikka tunteita nostettaisiin esiin, ei faktoja ole tarkoitus häivyttää.

“Siinä mielessä on ihan hyvin perusteltua tuoda esille silminnäkijähavaintoja tai jotain muuta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että faktat siitä kärsisivät tai että niiden määrä olisi jotenkin rajattu. Toisinaan voi kuitenkin olla niin, että toimittaja voi itse puristaa faktat paljon helpompaan, ymmärrettävämpään ja tiiviimpään muotoon kuin muu asiantuntija.”

Kämäräinen muistuttaa, ettei kuitenkaan ole olemassa vain yhtä ohjenuoraa:

“Korostan, että kokonaisuus ratkaisee. Tunne voi olla näkyvämmin esillä kuin aiemmin, mutta ei missään nimessä faktojen ja luotettavuuden kustannuksella.”

Uutinen lähemmäksi ihmistä

Erityisesti ulkomaantoimittajat joutuvat joskus raportoimaan asioista tai ympäristöistä, jotka ovat yleisölle vieraita. Tällöin uutinen täytyy pukea yleisön kannalta helppotajuiseen muotoon, jolloin usein tarinallisuus tulee mukaan kuvaan.

“Kaukana kulttuuristamme tapahtuva asia voi avautua paremmin, jos konfliktista voi kertoa nimenomaan ihmisten kautta”, sanoo Lähi-itää vapaana toimittajana kiertänyt Tuomas Mustikainen.

Asiantuntevuus on aina ilmiselvä osa uutista, mutta suurista tapahtumista kerrottaessa tavallisia ihmisiä ei ole syytä sivuuttaa asiantuntijan tieltä.

“Kaikki faktat pitää olla kohdallaan, ja on muistettava, että asiantuntijuus ei välity pelkästään titteleinä lukijoille. Mukana on oltava tunnetta, se on tärkeää”, Mustikainen pohtii.

Palestiinasta ja Israelista tietokirjaa kirjoittava Mustikainen muistuttaa, ettei uutinen ole pelkästään jono faktoja.

“Merkittävä asia ei välttämättä toimi pelkästään uutisena.”