Pispalantien varteen tuleva "Aitiopaikka" valmistuu ensi vuonna. Lähes kaikki asunnot ovat yksiöitä. Kuva: Miikkapekka Heikkilä

Kulttuuri

Uutiset

Turun yo-kylä edelläkävijä uudistuvan energian käytössä

Miikkapekka Heikkilä

Turun ylioppilaskyläsäätiö on suosinut pitkään uusiutuvaa energiaa. Säätiö on tutkinut uusia ratkaisuja jo pitkään ja haluaa nostaa ekologisuuden tasoa esimerkiksi aurinkovoimalla.

[metaslider id=29220]

“Uusiutuvan energian kysyntää on ollut joka vuosi enemmän niin liikekiinteistöiltä, yksityishenkilöiltä kuin useilta taloyhtiöiltäkin. Turun ylioppilaskyläsäätiö on ollut edelläkävijä uusien energiamuotojen käytössä. Uusiutuvan energian käytöllä on paljon opetukseen ja ympäristötietoisuuden levittämiseen liittyviä tarkoituksia”, sanoo Turku Energian tuotepäälikkö Kimmo Kuusinen.

Vanhat ylioppilaskylän talot kuluttavat sähköä tuplasti enemmän kymmenen vuotta sitten rakennettuihin taloihin verrattuna.

“Uusiutuva energia vähentää merkittävästi päästöjä. Sillä voidaan tuottaa osa rakennuksen kuluttamasta sähköstä”, jatkaa Kuusinen.

Satoja aurinkopaneeleja

Yo-kylään nousee 255 opiskelija-asunnon kerrostalo. Aitiopaikka-niminen rakennus valmistuu ensi vuoden syksynä. Kerrostalon katolle tulee 500–600 aurinkopaneelia, mikä on Suomen suurimpia määriä missään asuinrakennuksessa.

“Parhaimpina päivinä aurinkopaneelit kattavat jokaisen asunnon energiatarpeen. Sähköä saattaa jopa jäädä yli ja sitä on mahdollista jakaa muihin rakennuksiin oman muuntajan kautta”, kertoo TYS:n kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen.

Aurinkopaneelien suosio on ollut nousussa jo vuosia ja paneelien hinta on tällä hetkellä ennätyksellisen alhainen.

“Aurinkovoiman käyttö on yleistynyt joka vuosi. Monessa uudisrakennuksessa yhdistellään esimerkiksi maalämpöä ja muita uusiutuvan energian muotoja”, sanoo Areva Solarin hallintojohtaja Anu Areva.

Kokeilevat energiamuodot ovat riski

Suosituin uudistuvan energian muoto eli maalämpö on ensisijainen energianlähde kahdessa suunnitteilla olevassa kohteessa. Muitakin vaihtoehtoja on tutkittu. 

“Olemme selvittäneet myös lämpölaitosvaihtoehtoa, mutta emme ole neuvotelleet asiasta kaupungin tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Siinä voidaan hyödyntää esimerkiksi pellettilämmitystä tai yo-kylän vieressä virtaavaa Aurajokea”, sanoo TYS:n toimitusjohtaja Kalervo Haverinen.

Esimerkiksi viime kesänä Haliskylässä maalämpökaivoja ryhdyttiin lämmittämään kaukolämmön paluuveden avulla ensimmäisenä maailmassa.

“Me haluamme suosia kokeilevia energiamuotoja ja myös kokeilevaa arkkitehtuuria. Olemme valmiita ottamaan riskin siitä, miten näitä asioita arvioidaan joskus tulevaisuudessa”, tiivistää Haverinen.