Suomalaiset maastamuuttajat palaavat usein takaisin kotimaahansa. KUVA: Madeleine Hahl

Uutiset

Asiantuntija: Suomesta ei lähdetä tarpeeksi ulkomaille asumaan

admin

[metaslider id=16345]

Asiantuntijoiden mielestä Suomen kannattaisi tuoda koulutusta ja työkokemusta enemmän ulkomailta. Myös ulkomainen työvoima olisi tarpeen. Aivovuoto ei ole tällä hetkellä riski, sillä lähes kaikki maastamuuttajat palaavat lopulta Suomeen.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Marita Ahon mukaan Suomi ei ole yritysmaailman näkökulmasta tarpeeksi kansainvälistynyt maa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 Suomesta pois muutti vajaa 14 000 henkilöä, kun maahanmuuttajien määrä oli noin 32 000.

“Yhteiskunnan pitäisi kansainvälistyä lisääkin ja maastamuutto on hyvä asia, jos vaikka ulkomailla tehdään sellaista työtä, joka auttaa suomalaisia yrityksiä menestymään ulkomailla esimerkiksi solmimalla yhteyksiä suomalaisille yrityksille”, Aho sanoo.

Myös Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling pitää siirtolaisuutta positiivisena asiana. Hän kertoo, että ulkomaille lähdetään tekemään tutkimusta sekä hakemaan koulutusta tai työkokemusta. Työn perässä tapahtuva pakkomuutto on vähentynyt lähes olemattomaksi.

Suomesta Yhdysvaltoihin muuttanut Aino Tikkanen sekä Ruotsiin muuttanut Joni Sylvin muuttivat ulkomaille juuri opiskelemaan.

“Suomesta ei löytynyt kiinnostavaa opiskelupaikkaa heti lukion jälkeen, ja seuraavana vuonna asepalvelus esti pääsykokeisiin lukemisen. Ruotsin järjestelmän ansiosta sain paikan Tukholman yliopistosta todistukset lähettämällä saman tien, joten muutto Ruotsiin oli helppo valinta”, Sylvin kertoo. Hän uskoo kansainvälisen koulutuksen olevan hyödyllistä tulevaisuudessa.

“Varsinkin englannin ja myös ruotsin kielen taito on kohentunut selvästi, mikä oli myös tavoitteeni, sillä työelämässä on nykyään erityisen paljon hyötyä kielitaidosta”, hän sanoo.

Ulkomaille lähteneet palaavat lähes aina takaisin

Ismo Söderling kertoo, että lähes kaikki Suomesta pois muuttavat palaavat jossain vaiheessa takaisin kotimaahansa.

“Maahanmuuttajista lähes kolmasosa on suomalaisia paluunmuuttajia, eli Suomesta lähtijöitä ja paluumuuttajia on lähes saman verran”, Söderling kertoo.

Myös Yhdysvaltoihin muuttanut Tikkanen uskoo palaavansa vielä joskus Suomeen.

“Tällä hetkellä Suomeen palaaminen tuntuu kaukaiselta ajatukselta, mutta uskon palaavani Suomeen jossain vaiheessa. Haluan suorittaa kandin tutkintoni loppuun täällä ja työskennellä tai jatkaa opintojani ulkomailla ennen Suomeen paluuta.”

Ulkomaista työvoimaa tarvitaan

Suomalaisten ulkomaille muuttaminen ei ole taloudellinen uhka, jos Suomessa koulutetut ulkomaalaiset jäävät tänne töihin.

“Onhan meillä 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa meidän korkeakouluissa. On vaikea tutkia, kuinka monta heistä jää Suomeen töihin, mutta jos puoletkin jäisi, niin se olisi jo 10 000 koulutettua henkilöä ja lukua pyritään koko ajan parantaa.”

Ismo Söderlingin mielestä olisi kuitenkin hyvä, jos myös ulkomaalaiset voisivat perustaa Suomeen helpommin yrityksiä.

“Suomi poikkeaa muista läntisen Euroopan maahanmuuttomaista siten, että meillä on työvoimamaahanmuuttajien osuus pieni ja sitä pitäisi nostaa. Suomessa EU:n ulkopuolelta tuleville ihmisille on saatavuusharkinta, eli jos esimerkiksi autoinsinööri Venäjältä hakee Suomeen, niin katsotaan, onko meillä autoalan insinööriä työttömänä ja jos on, niin työlupaa ei tule.”

Söderling sanoo, että saatavuusharkinta on yleisesti ottaen purettu läntisen Euroopan maissa. Ruotsi purki sen vuonna 2008.

“Se on yksi syy siihen, että Ruotsin taloudellinen tilanne on parempi kuin Suomen. Jos saatavuusharkinnan poistaisi, tänne voisi tulla autoinsinööri, joka pistää vaikka verstaan pystyyn ja palkkaa suomalaiset työttömät. Esimerkiksi Kanadassa työluvan ehtona business-muuttajille on, että he palkkaavat maan työttömiä.”