[note color=”#E8E8E8″]
Suomessa kierrätetään yhdyskuntajätteestä noin kolmasosa. Kaatopaikalle jätteestä päätyy neljäsosa. Uusi jäteasetus velvoittaa nostamaan kierrättämisen osuuden puoleen ensi vuoden alusta.
”Kierrättäminen on peruskansalaistaito. Kyllä suomalaiset osaavat kierrättää, mutta joskus se unohtuu joko välinpitämättömyyden tai tietämättömyyden vuoksi”, kertoo Lassila & Tikanojan ympäristönhuollon asiantuntija Eeva Lammi.
”Olen huomannut, että eniten parannettavaa olisi keski-ikäisillä. Nuoret ovat valveutuneempia ja heille on koulussa opetettu, kuinka tärkeää kierrättäminen on. Monissa kouluissa toimii kestävän kehityksen ohjelma, ja kierrättäminen on tuttua päiväkodista lähtien. Myös iäkkäämmät ihmiset ovat tarkempia kierrätyksestä.”
Myös Sitran kiertotalouden asiantuntija Nani Pajunen kertoo, että jos vertaillaan globaalilla tasolla, Suomessa materiaali kiertää hyvin.
”Paljon kuitenkin on vielä tekemistä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kierrättäminen toimii hyvin. Sen sijaan haja-asutusseudulla kierrättäminen on haastavaa pienten volyymien ja pitkien etäisyyksien vuokai.”
Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 33 prosenttia. Määrä on ollut vuosia sama, mutta ensi vuoden alusta kiertoon pitäisi saada puolet jätteestä.
”Uskon, että siihen tavoitteeseen on mahdollista päästä. Polttoon menevästä osuudesta saadaan vielä biojätteen lisäksi ainakin pahvia, kartonkia ja muovia enemmän kierrätykseen”, Lammi kertoo.
Uusi jäteasetus linjaa lisäksi, ettei kaatopaikalle saa enää ensi vuonna päätyä biojätettä. Jokaiseen yli 20 ihmisen asuinkiinteistöön ilmestyy siis biojäteroskis.
Tähän saakka Turussa biojätettä ei ole erikseen lajiteltu. Se johtuu pitkälti siitä, että roskat poltettiin aikaisemmin Orikedon polttolaitoksessa. Lammi kertoo, että biojätteen polttamiselle löytyy polttotekninen syy. Jotta roskat eivät pala liian kovalla, tarvitaan mukaan hieman kostetutta. Sen hoitaa seassa oleva biojäte.
”Turku on ehkä hieman jälkijunassa biojätteen suhteen. Nyt jo suositellaan, että esimerkiksi omakotitaloalueilla hankittaisiin kompostori. Biojätteen hakeminen kaukaa tulee kalliiksi eikä ole kannattavaa.”
Liikaa kertakäyttötuotteita
Jätelain etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä jätteen määrää. Seuraavalla sijalla on jätteen uudelleenkäyttö tai kierrättäminen, kolmannella sen muuttaminen energiaksi ja viimeisenä vaihtoehtona kaatopaikka. Nani Pajunen sanoo, että nyt pitäisi keskittyä tuotteen elinkauden alkupäähän eli suunnitteluvaiheeseen.
”Tavoitteena on, että ei tuoteta turhaa jätettä. Suurin osa tuotteen kaikista ominaisuuksista, kuten elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä kokonaiskustannukset, määritellään tuote- ja materiaalikehityksen alkuvaiheessa. Samalla niihin voi vaikuttaa. Ympäristömyönteinen tuotesuunnittelu tarkoittaa sitä, että tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset tunnistetaan ja suunnittelulla pyritään vähentämään haitallisia vaikutuksia.”
“Nykyään tehdään liikaa kertakäyttötuotteita, varsinkin elektroniikkaa. Jos dvd-soitin maksaa 30 euroa, voi helposti päätellä, ettei sitä ole tarkoitettukaan korjattavaksi. Jos kuluttajat oppisivat vaatimaan parempia ja kestävämpiä tuotteita, yritykset alkaisivat pikkuhiljaa vastaamaan tähän kysyntään”, Pajunen jatkaa.
Jätteestä noin 42 prosenttia päätyy polttolaitoksiin. Ensi vuonna polttoon saa päätyä enää 30 prosenttia. Lammi suhtautuu nihkeästi jätteen polttamiseen. Hän pelkää, että se vaikuttaa kierrättämiseen negatiivisesti.
”Polttovoimala on iso investointi johon täytyy sitoutua vuosikymmeniksi. Siihen tarvitaan todella suuri määrä jätettä, että voimala pyörii. Varsinkin jos voimala sijaitsee vaikka sementtitehtaan vieressä. Tässä on se riski, ettei haluta keskittyä kierrättämiseen, koska jätettä tarvitaan niin paljon”, Lammi miettii.
”Esimerkiksi muovi pitäisi pystyä pitämään kierrossa niin kauan kuin mahdollista. Se muuttuu päästöiksi, kun sen polttaa. Yksi tonni kierrätysmuovia säästää 1 800 kiloa raakaöljyä. Muovin kierrättäminen on vaan vielä haasteellista, että erilaisia muoveja on niin paljon.”
Sarjan aikaisemmat osat:
Tuoreimmat
-
Turku uusin silmin: “Turku tarvitsee kaaosta, meteliä ja iloa”
-
Tutka Podcast: TikTokissa leviää rasistisia viestejä amharan kielellä koodattuna – selvitimme, mistä on kyse
-
Hallituksen esittämä työttömyyssääntö huolettaa kansainvälistä opiskelijaa – monen työllistymistä jarruttaa kielitaidon puute
-
Tutka Podcast: Some-maailma ja lemmikkivideot
-
Tutka Podcast: Eroon doomscrollauksesta
-
Revive Podcast: Art that makes you stop and wander
-
Biologinen museo tuo Suomen luonnon asiakkaiden ulottuville
-
Musiikin tekeminen on muuttunut kisailuksi 10 sekunnin introista
-
Turun uudet ulkokuntosalit tarjoavat ilmaisen liikuntavaihtoehdon
-
Turkulainen sarjakuva menestyy myös maailmalla