Yhteiskunnalliset murrokset synnyttävät uusia puolueita

Juttusarjassa käsitellään kevään 2017 kuntavaaleja. Osa 11/18.

Uudet puolueet vastaavat uudenlaisiin tarpeisiin. Yleisesti ne kuitenkin kuihtuvat helposti pois ensimmäisten vaalien jälkeen.

[metaslider id=30193]

Suuret yhteiskunnalliset murrokset vaikuttavat uusien puolueiden syntyyn. Muutoksen kautta syntyy uudenlaista poliittista kysyntää.

”Uusien puolueiden muodostumiseen vaikuttaa, jos olemassa olevilta puolueilta on jäänyt huomiotta tai vähälle huomiolle jokin asia. Ja tietenkin, jos äänestäjäkunnassa on riittävä määrä ihmisiä, jotka kokevat etteivät heille tärkeät asiat tule riittävästi esille puolueen kautta”, kertoo Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

”Muutosten hetkellä uusien puolueiden täytyy profiloitua voimakkaasti ja näyttää olevansa vaihtoehto jollekin asialle”, täsmentää valtiotieteiden professori Jan Sundberg Helsingin yliopistosta.

Uusien puolueiden syntyyn vaikuttavat puoluetoiminnasta kiinnostuneiden vaikuttajien määrä.

”Lisäksi uusien yrittäjien käytössä olevat resurssit kuten asiantuntemus, kampanjaresurssit ja julkinen näkyvyys ovat vaikuttavia tekijöitä puoluetta rakentaessa”, Jokisipilä jatkaa.

Uudet puolueet altavastaajina

Uusia puolueita ei synny kovin paljon, mutta viime vuosina niiden määrä on ollut kasvussa. Tällä hetkellä syntyy etenkin yhden liikkeen puolueita. Yleisesti ne eivät pärjää kovin hyvin ensimmäisissä vaaleissa.

Tämän vuoden vaaleissa uusia puolueita ovat Feministinen puolue, Suomen Eläinoikeuspuolue sekä Liberaalipuolue eli entinen Viskipuolue. Sen sijaan Paavo Väyrysen Kansalaispuolue ei ole mukana näissä vaaleissa. Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro kertoo puolueen synnyn taustalla olevan rasistisen oikeistopopulismin nousu ja tarve poliittiselle feminismille.

”Ruotsin esimerkki on ollut erittäin inspiroiva. Feministinen liike pystyy hyvin mielekkäällä tavalla vastaamaan tähän oikeistopopulismin nousuun”, Aro kuvailee.

Tutka yritti tavoittaa myös Suomen Eläinoikeuspuolueen puheenjohtajaa Saana-Maria Majatietä ja varapuheenjohtajaa Santeri Pienimäkeä tuloksetta.

Paikan vakiinnuttaminen vaikeaa

”Vanhoilla puolueilla on selkeä etulyöntiasema resurssiensa, kokemuksensa, asiantuntemuksensa ja tunnettuutensa kautta. Suhteellinen vaalitapa edellyttää verrattain laajaa listaa uskottavia ehdokkaita, ja suurin osa politiikkaan orientoituneista ihmisistä on jo mukana jossain toisessa puolueessa”, sanoo Markku Jokisipilä.

Uusilla puolueilla kestää useamman vaalikauden vakiinnuttaa paikkansa politiikassa. Kuntatasolla aseman juurruttaminen on helpompaa kuin valtakunnan politiikan tasolla.

”Esimerkiksi perussuomalaiset oli eloonjäämisrajalla keikkunut puolue perustamisvuodestaan 1995 aina ensimmäiseen jytkyynsä, vuoteen 2011 saakka, ja vihreilläkin meni kaksi vaalikautta”, Jokisipilä kuvailee.

Feministinen puolue pyrkii vakiinnuttamaan asemansa vaalien kautta.

”Jos hyvin käy, saamme muutaman ehdokkaan läpi. Jo vaaleihin osallistuminen on asemamme vakiinnuttamista. Ajattelemme olevamme kansanliike. Meillä on matala kynnys osallistumiseen ja ovet avoinna kaikille, jotka haluavat olla mukana”, Aro kertoo.

Korjaus: ”Tämän vuoden vaaleissa uusia puolueita ovat Feministinen puolue ja Suomen Eläinoikeuspuolue.” korjattu muotoon: ”Tämän vuoden vaaleissa uusia puolueita ovat Feministinen puolue, Suomen Eläinoikeuspuolue sekä Liberaalipuolue eli entinen Viskipuolue.” 3.2.2017 kello 8.15.