[metaslider id=17041]
”Osa vaikenee, toiset vetävät perseet olalle ja jotkut haluavat vain puhua ja purkaa tunteitaan”, kuvailee Turun Sanomien uutistoimittaja Katja Kaartinen yhteistoimintaneuvotteluiden aiheuttamia tunnereaktioita toimituksen sisällä.
Terveystalon työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapään mukaan avoimuus ja suoraan puhuminen ovat avainasemassa henkilökunnan ollessa irtisanomisuhan alla.
”Yt-neuvotteluiden aikana ensisijainen työtehtävä esimiehillä on tiedon välittäminen ja kuunteleminen.”
Yt:t ovat useimmille työntekijöille todella vaikea paikka ja esimiehiltä vaaditaankin erilaisten tunnereaktioiden vastaantottamista ja hyväksymistä.
”Paikalta poistuminen on pahinta, mitä esimies voi tilanteessa tehdä”, Viranta-Naulapää sanoo.
Pääluottamusmies pitää ajan tasalla
”Silloin, kun yt-ilmoitus tulee, niin se on koko työyhteisölle kollektiivinen shokki. Jokainen pelkää oman sekä työkaverin työpaikan puolesta”, sanoo Turun Sanomien pääluottamusmiehenä toiminut Rami Nieminen.
Nieminen piti vuoden takaisissa yt-neuvotteluissa toimittajia ajan tasalla neuvotteluiden etenemisestä ja oli myös paikalla irtisanomistilanteissa esimiesten kanssa.
Hän pyrki omalta osaltaan helpottamaan irtisanomisuhan alla olevia kertomalla heille asioista mahdollisimman aikaisin.
”Alussa huhut liikkuvat ja spekuloidaan. Siinä vaiheessa kun tietoa tihkuu lisää ja osataan arvioida, minne irtisanomiset kohdistuvat, ihminen alkaa pikku hiljaa hyväksymään tilanteen paremmin”, Nieminen lisää.
Esimiehet ja pääluottamusmies yrittävät yhdessä löytää ratkaisuja, joilla voitaisiin helpottaa yt-uhan alla olevia ja pelastaa jopa jonkun työpaikka.
”Sanoisin silti, että emme ole ikinä voineet välttyä ikäviltä ja kovilta ratkaisuilta henkilöstöä vähentäessämme”, Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio toteaa.
Sairauspoissaolot lisääntyvät irtisanomisien jälkeen
Yt-neuvotteluiden aikana on tyypillistä, että sairauslomien määrä vähenee, koska henkilöstö ei uskalla olla poissa. Työterveyshuollossa neuvotteluiden jälkeiset seuraukset näkyvät sairastumisena ja uupumisena.
”Tyypillisesti irtisanomisilta välttyneiden työntekijöiden työmäärä lisääntyy, jos siihen ei kiinnitetä huomiota. On olemassa työkyvyttömyyden riskit, jos tukitoimia ei tehdä kunnolla”, Viranta-Naulapää kertoo.
Työterveyspsykologin mukaan on tärkeää pohtia, kuinka kauan irtisanomisen jälkeen työterveyshuolto pysyy irtisanotulla henkilöllä.
”Kaikista karmein tilanne on sellaiselle, joka putoaa tyhjän päälle kokonaan.”
Tuoreimmat
-
Kuntosalien kilpailu kiristyy – laajat aukioloajat keskiössä
-
Epävarmat ihmissuhteet houkuttelevat nuoria enemmän kuin tasapainoinen parisuhde
-
Kolumni: Huonot hetket ovat osa hyvää elämää
-
Turkulainen seura perustettiin paraurheilu edellä
-
Antti Saari perusti jääkiekkojoukkueen oman ja muiden opiskelijoiden terveyden edistämiseksi
-
Rohkeasti maailmalle – opiskelijavaihtoon on tarjolla monenlaista tukea
-
Tutka selvitti kolmen perinteisen jouluhahmon synkän puolen
-
Opiskelijaravintoloissa hävikkiä pyritään vähentämään ResQ-sovelluksen avulla
-
Nordic-podcast: Is there a place for a radio and where is a niche?
-
Nordic Podcast: The future of fact-checking and combating disinformation