Esimies vai esihenkilö?

Väitöskirjatutkija Meri Lindemanin mukaan uusien sanojen oppiminen vaatii toistoa ja sanoille altistumista. Uusien sanojen vastaanottoon vaikuttaa puolestaan asenteet, tunteet ja uskomukset. Jos asia koetaan turhana, niin sen eteen harvoin halutaan nähdä vaivaa.

Uusia asioita kohtaan voidaan tuntea myös pelkoa, varsinkin jos asiaa ei täysin ymmärretä. Lindemanin mukaan tämä on kuitenkin inhimillistä.

”Tarkoittaako tämä nyt sitä, että sukupuolet deletoidaan kokonaan pois? Enkö minä saa enää olla omaa sukupuoltani?” Lindeman avaa negatiivisia mielleyhtymiä, joita sukupuolineutraalius voi herättää.

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ovat kehittyneet virkaympäristöissä, minkä vuoksi ne voivat tuntua oudolta arkikielessä. Esimerkiksi henkilöpäätteiset sanat koetaan usein paperinmakuisina. Lindemanin vinkki onkin keksiä puiseville termeille arkisempia lempinimiä, jotka sopivat paremmin puhekieleen.

Miessukupuoli dominoi ammattinimikkeitä

Sukupuolittuneita ammattinimikkeitä ovat muun muassa mies- ja emäntäpäätteiset sanat. Mila Engelberg tutkii kirjassaan ”Miehiä ja naisihmisiä – Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen” Tilastokeskuksen julkaisemia aakkosellisia ammattihakemistoja.

Vuoden 2005 ammattihakemistossa on noin 600 sukupuolittunutta nimikettä. Kaikkien hakemistojen sukupuoleen viittaavista termeistä suurin osa on maskuliinisia nimikkeitä.

Maskuliiniset nimikkeet koetaan kaikille ihmisille sopiviksi yleisyytensä vuoksi, mutta feminiiniset termit rajaavat tietyt ammatit vain naisille kuuluviksi.

”Esimerkiksi emäntänimikkeiden käyttö työpaikkailmoituksissa saattaa karkottaa pois monet potentiaaliset mieshakijat, jotka muuten saattaisivat hakea työtä”, Engelbergin kirjassa mainitaan.

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet siis osaltaan vähentävät töiden jakautumista sukupuolen mukaan.