Hallituksen esittämä työttömyyssääntö huolettaa kansainvälistä opiskelijaa – monen työllistymistä jarruttaa kielitaidon puute

Turun ammattikorkeakoulussa englanniksi opiskeleva Aiza Agao on seurannut vierestä, kuinka luokkatovereiden haaveet työllistyä ja elää Suomessa murenevat.

“Mitä tapahtuu, kun valmistumme, on suuri kysymys kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa tällä hetkellä. Löydämmekö töitä vai tarvitseeko meidän lähteä”, Agao pohtii.

Aiza Agao valmistuu runsaan vuoden päästä sosionomiksi ja tekee parhaillaan töitä päiväkodissa. Hän on asunut Suomessa jo neljä vuotta ja unelmoi nyt jäävänsä tänne pysyvästi.

“Jos saisin päättää, jäisin tänne. Suomessa koulutus ja julkinen liikenne toimivat paljon paremmin kuin kotimaassani Filippiineillä. Minulla on täällä turvallinen olo ja arvostan suomalaisten rauhallisuutta”, Agao perustelee.

Hänellä ei kuitenkaan ole enää varmuutta siitä, voiko jäädä maahan opintojen jälkeen. Syynä on hallituksen kaavailema niin sanottu työttömyyssääntö, jossa työperusteisen oleskeluluvan omaavalla maahanmuuttajalla on kolme, asiantuntijatöissä kuusi, kuukautta aikaa löytää uusi työ edellisen päättyessä.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen Suomesta joutuisi poistumaan, mikäli maassa oleskelulle ei ole muita perusteita.

“Koulumme tekee niin paljon auttaakseen meitä pysymään täällä, mutta vaikuttaa siltä, kuin hallitus pyrkisi päinvastaiseen”, Agao sanoo.

Agao kokee saaneensa Suomesta paljon tukea integroitumiseen. Opettajat ovat auttaneet työharjoittelujen hakemisessa, ja hänen seurakunnassaan moni on neuvonut työnhaussa ja asunnon etsimisessä.

Agao aloitti työt englanninkielisessä päiväkodissa kaksi vuotta sitten sen jälkeen, kun ystävä vinkkasi sijaisten tarpeesta. Tänä syksynä hän allekirjoitti vuoden työsopimuksen samaisessa päiväkodissa.

Tällä hetkellä Agao on onnellinen tilanteestaan, mutta vuoden päästä tilanne saattaa muuttua nopeasti.

Suomessa uusien varhaiskasvatuksen opettajien tarve on suuri, mutta tieto siitä ei Agaon mukaan yksinään riitä vakuuttamaan maahanmuuttajia jäämään Suomeen.

Työn ja harjoittelupaikkojen löytäminen ei ole ollut Agaon mukaan yhtä helppoa luokkatovereille kuin hänelle itselleen. Agao opiskeli suomen kieltä kaksi vuotta ennen koulun aloittamista. Nyt kielitaito riittää suomenkielisten lasten kanssa jutteluun päiväkodissa, mutta opittavaa on hänen mukaansa vielä paljon.

“Ennen käytin päivässä tunteja kielen opiskeluun, koska minulla ei ollut muutakaan tekemistä. Tiesin sen olevan tärkeää, jotta voin jäädä tänne. Luokkalaisillani ei kuitenkaan ole ollut samaa mahdollisuutta, sillä he tulivat tänne suoraan kouluun”, Agao kertoo englanniksi.

Agao ja hänen opiskeluystävänsä ovat panneet merkille, että jokaisessa työ- ja harjoitteluhaastattelussa kysytään suomen kielen taitoja.

“Kokemustemme mukaan erityisesti Salossa ja Turussa, jopa työharjoitteluhauissa, rekrytoijat sanovat, että palkkaamme vain suomea puhuvia työntekijöitä”, Agao toteaa.

Kielivaatimusten takia osa kansainvälisistä opiskelijoista opettelee suomea myös muualla kuin oman koulun tarjoamilla kursseilla. Turun ammattikorkeakoulun tarjoamat kielikurssit eivät Agaon mukaan riitä yksinään siihen, että kieltä oppisi riittävästi työelämää varten.