Yhteiskunta
Omanikäisten kanssa keskustelu motivoi oppimisvaikeuksia kokevia oppilaita
Uuden oppivelvollisuuslain myötä oppilaanohjauksen tunneilla nuorten pienryhmäytyminen edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tänä syksynä voimaan tullut oppivelvollisuuslaki on luonut tarpeen lisääntyneelle ohjaustarpeelle etenkin peruskouluansa päättävien nuorten toisen asteen hakuvaiheeseen.
Turun lyseon koulun oppilaanohjaaja Päivi Ekdahlin mukaan yksilöohjauksen määrää on tarkoitus lisätä ja keskustella oppilaan kanssa erityisesti hänen vahvuuksistaan. Henkilökohtaista apua saa siis tarpeen vaatiessa enemmän kuin aikaisemmin, mutta nyt kouluissa aletaan panostaa myös ryhmässä keskustelemiseen. Pienryhmäharjoituksia ei ole vielä teetetty koronan takia, mutta Ekdahl näkee niiden hyödyntämisessä paljon potentiaalia.
“Marraskuun tienoilla olisi tarkoitus aloittaa pienryhmäytymiset. Tärkeimpänä niiden kohdalla pidän sitä, että nuoret saavat toisiltaan fiksuja ja kannustavia kommentteja. Oman ikäisiltä on kuitenkin helpompi vastaanottaa palautetta kuin meiltä aikuisilta oppilaanohjaajilta”, Ekdahl kertoo.
Ryhmäytymisellä on lisäksi tarkoitus kehittää oppilaiden sosiaalisia taitoja. Kommunikointi ja toisaalta myös toisten kuunteleminen ovat tärkeässä osassa. Omien kokemusten jakaminen lähentää nuoria ja tuo positiivisia yhteisöllisyyden kokemuksia.
Ekdahl jatkaa tehostetun oppilaanohjauksen vaikuttavan tätä kautta myös oppimisvaikeuksia kokevien oppilaiden motivaatioon: “Jotta kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset pääsevät arvosanatavoitteisiinsa ja haluamiinsa jatko-opintoihin, on tärkeää pitää yllä motivaatiota. Ryhmäytymisellä voidaan saada myös opiskeluhaasteita kokevia oppilaita motivoitumaan”.
Tukiavustusta käytetään esimerkiksi täydennyskoulutuksiin
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi maaliskuussa 320 000 euroa Oppilaanohjauksen kehittäminen Varsinais-Suomessa -hankkeelle. Sen toteutusaika on 2020-2021.
Hankkeen projektipäällikkö Eeva Rantanen kertoo, että hankkeen aikana on tarkoitus tukea, kehittää ja vahvistaa opinto-ohjauksen toimintatapoja ja alueellista yhtenäisyyttä. ”Alueellisen yhteistyön lisäksi kehittämistyössä keskitytään tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen, nivelvaiheen ohjaukseen, oppimiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön”, Rantanen sanoo.
“Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta käytetään muun muassa projektiryhmän toimintaan, oppilaanohjaajien kouluttamiseen ja erilaisten pilottien toteuttamiseen sekä uusien toimintatapojen jalkauttamiseen”, Rantanen sanoo.
Turun kaupungin lisäksi alueellisen oppilaanohjauksen kehittämisverkostoon kuuluvat Raision, Kaarinan, Paimion ja Salon kaupungit sekä Liedon kunta.
Tuoreimmat
-
Krapulaton kulttuuri on nousemassa
-
Sijaiskotitoiminta auttaa kodittomia kissoja tottumaan ihmisiin – ”On ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin”
-
Iris Laineste toteutti unelmansa – Kissakahvila Mirri tuo kissojen rauhan keskelle Turun keskustaa
-
Pilates tuo vastapainoa arjen kuormitukselle
-
Finnish Sauna -kurssilla tehtävänä on käydä saunomassa ja suunnitella oma sauna
-
Kulttuurialan työllisyystilanne huolestuttaa jo ennen opintojen päättymistä
-
Yleisestä taloustilanteesta huolimatta Turun Fantasiapelit on säilyttänyt asemansa
-
Yövuorot haastavat aikuisopiskelijan arkea – siitä on mahdollista selvitä itseään kuunnellen
-
Tympeät tytöt - Luokkakipuja nostaa yhteiskunnan epäkohdat esiin kaunistelematta, mutta toiveikkaasti
-
Kolumni: Modernin treffailun paradoksi
