Yhteiskunta
”Onko se lyömistä?” – Maahanmuuttajanaiset eivät aina tunnista kokeneensa väkivaltaa
Turvallinen yhteiskunta -seminaarissa luovutetaan tänään perjantaina aloite ministeri Annika Saarikolle. Sen tavoitteena on perustaa matalan kynnyksen neuvontapiste Turkuun väkivaltaa kokeneille naisille.
DaisyLadies ry:n toiminnanjohtaja Hülya Kytö on tehnyt maahanmuuttajanaisten parissa töitä jo vuosia. Kun Kytö muutama vuosi sitten lähti kyselemään, tietävätkö maahanmuuttajanaiset millaisia oikeuksia heillä on, sai hän vastaukseksi hiljaisuutta. Siitä sai alkunsa prosessi perustaa Turkuun matalan kynnyksen neuvontapiste nimenomaan maahanmuuttajanaisille.
”Onko se lyömistä?”, Kytö kertoo yhden naisista vastanneen, kun hän tiedusteli maahanmuuttajanaisilta mitä he ajattelevat väkivallasta. ”Viranomaisille on vaikea mennä puhumaan, sillä moni ei edes tunnista kokevansa väkivaltaa.” Kytö lisää.
Kytö toivoo, että kaikille naisille olisi paikka, johon he voisivat tulla matalalla kynnyksellä keskustelemaan oman kulttuurinsa edustajan kanssa. Hänen mukaansa on erittäin kulttuurisensitiivistä puhua kokemastaan väkivallasta.
Hän toivookin, että maahanmuuttajat pääsisivät puhumaan luottamuksellisesti omalla kielellään oman kulttuurinsa edustajalle. Tärkeää olisi saada ohjausta suoraan omalla kielellä, ei tulkin välityksellä.
”Jos me todella haluamme auttaa naisia, perheitä ja yhteiskuntaa, meidän on pakko tehdä sellaista työtä, että nainen voi hyvin. Kaikki lähtee äidistä.” Kytö lisää.

Kotouttamisessa eri koulutustaustat otettava paremmin huomioon
Kytö kokee Suomen kotouttamispolitiikan ongelmallisena. Maahanmuuttajien erilaiset taustat pitäisi ottaa paremmin huomioon. Esimerkiksi kielenopiskelussa ei Kytön mukaan oteta tarpeeksi hyvin huomioon maahanmuuttajien erilaisia koulutus- tai kulttuuritaustoja.
Monessa maassa opitaan katsomalla vierestä. Kun tullaan Suomeen ja Suomen koulujärjestelmään, maahanmuuttajalla voi olla vaikeuksia omaksua uusi oppimistapa.
”Ennen kuin ketään istutetaan opiskelemaan, pitää katsoa onko hänellä pohjaa sille. Ne, joilla ei ole mitään koulutuspohjaa, voisivat esimerkiksi työpajan avulla tehdä työtä ja oppia kieltä siinä samalla.”
Kytön mukaan tehtävää on vielä paljon. Hän painottaa, että ihmisille, joilla ei ole mitään koulutusta, on vaikea alkaa puhumaan ihmisoikeuksista tai naisten oikeuksista.
Tuoreimmat
-
Nuoret siirtyvät pikamuotisivuilta kirpputoreille
-
Yhä useampi aikuinen palaa koulun penkille – näin teki myös Oona Sanaksenaho
-
Nuori hautausyrittäjä ei ole alalla tavallinen näky - Ikää 22 vuotta, mutta kokemusta jo seitsemän vuoden edestä
-
Younghearted-yhtye ei ole miettinyt, mitä pitäisi tehdä tai minne pitäisi mennä − suosio on syntynyt luonnollisesti
-
Öissä töissä: Ravintola-alan hektisyys vetää puoleensa pitkän linjan ammattilaista
-
Mielenosoittajat Turussa seisovat iranilaisten rinnalla
-
”Jokaisen pikkupojan unelma on päästä NHL:ään ja se on se, minkä takia treenataan” – Ville Runolan nuoruus kului jääkiekon parissa
-
Loppuunmyyty alle vuorokaudessa — Mitkä ihmeen Poikkarit?
-
Lumipeite on usean lajin turvapaikka – Sen puute häiritsee jyrsijöiden lisääntymistä
-
Kolumni: Nuoriso on aina ollut pilalla