Tekemisen puute ajaa nuoret tyhmyyksien tekemiseen, kertoo nuorisotyöntekijä Raisa Helmiö Turun sosiaalisesta nuorisotyöstä. Varsinaisista nuorisojengeistä ei voida kuitenkaan Turun alueella puhua.
[vimeo id=”109900176″ width=”600″ height=”337″ /]
Jengiytyminen on keino reagoida ulkopuolisuuteen
Turun yliopiston sosiaalityön professori Leo Nyqvist näkee, että nuorisojengejä yhdistää ilmiönä tietynlainen ulkopuolisuus yhteiskunnasta.
”Nuoret ovat jääneet työelämän ulkopuolelle tai koulun ulkopuolelle. Jengiytyminen ja vaikkapa väkivalta on tapa reagoida siihen. Ihmisellä on tarve päteä ja jos se ei käy normaaleilla keinoilla, niin sitten se tehdään tuhoavalla tavalla.”
Nyqvist on samalla linjalla Turun sosiaalisen nuorisotyön työntekijöiden kanssa siitä, että jengiytymistä tapahtuu kansallisuudesta tai etnisyydestä riippumatta.
”Maahanmuuttajuus ei ole selittävä tekijä, mutta meillä maahanmuuttajat ovat enemmän yhteiskunnan ulkopuolella. Kotoutuminen on vaikeaa ja maahanmuuttajien joukossa on paljon nuoria jotka ovat syrjässä.”
Tuoreimmat
-
Krapulaton kulttuuri on nousemassa
-
Sijaiskotitoiminta auttaa kodittomia kissoja tottumaan ihmisiin – ”On ihanaa, kun ne pääsevät omiin koteihin”
-
Iris Laineste toteutti unelmansa – Kissakahvila Mirri tuo kissojen rauhan keskelle Turun keskustaa
-
Pilates tuo vastapainoa arjen kuormitukselle
-
Finnish Sauna -kurssilla tehtävänä on käydä saunomassa ja suunnitella oma sauna
-
Kulttuurialan työllisyystilanne huolestuttaa jo ennen opintojen päättymistä
-
Yleisestä taloustilanteesta huolimatta Turun Fantasiapelit on säilyttänyt asemansa
-
Yövuorot haastavat aikuisopiskelijan arkea – siitä on mahdollista selvitä itseään kuunnellen
-
Tympeät tytöt - Luokkakipuja nostaa yhteiskunnan epäkohdat esiin kaunistelematta, mutta toiveikkaasti
-
Kolumni: Modernin treffailun paradoksi