Rohkeasti maailmalle – opiskelijavaihtoon on tarjolla monenlaista tukea 

Mikä sai Turun ammattikorkeakoulussa opiskelleen Sara Koivulan pakkaamaan laukkunsa ja lähtemään Kanadaan vaihto-opiskelemaan? Koivula valmistui tänä vuonna medianomiksi ja sisällytti opintoihinsa jakson ulkomailla. 

Koivula kertoo, että opiskelijavaihtoon hakeutuminen oli hänelle alusta asti selvää, sillä hän oli ollut jo lukioaikanakin vaihdossa.

“Heti kun olin tehnyt opintopolussa haun ammattikorkeakouluun, menin katsomaan mitä vaihtokohteita on tarjolla”, Koivula sanoo.

Opetushallituksen ja tilastopalvelu Vipusen mukaan ulkomaanjaksojen kokonaismäärä kasvoi viime vuonna 21 prosenttia vuodesta 2022. Viime vuonna korkeakouluopiskelijat tekivät yhteensä noin 10 000 lyhyttä tai pitkää vaihtojaksoa.

Korkeakoulut tarjoavat vuosittain erilaisia vaihto-ohjelmia ympäri maailmaa. Vaihtoon lähtiessä on järjesteltävä yhtä sun toista käytännön asiaa, mutta yksin ei tarvitse jäädä – monenlaista apua ja tukea on saatavilla ennen vaihtoon hakeutumista ja myös sen jälkeen.

Miten lähteä vaihtoon? 

Opiskelijavaihtoon voi hakea korkeakoulun tutkinto-opiskelija. Opiskelijavaihdosta kiinnostuneen kannattaa osallistua korkeakoulujen järjestämiin infotilaisuuksiin, joissa saa tärkeää tietoa käytännön asioista. Varsinainen hakemus jätetään sähköisesti korkeakoulun oman online –portaalin kautta. Joissakin korkeakouluissa saatetaan myös pyytää opiskelijalta vapaamuotoista motivaatiokirjettä.  

“Opinnoissa suoriutumisen ja motivaatiokirjeen perusteella teemme kokonaisarvion tilanteesta ja jaamme vaihtopaikat”, kertoo kansainvälisen liikkuvuuden päällikkö Janne Loikkanen Turun yliopistosta.  

Turun ammattikorkeakoulussa jokaisella koulutuksella on oma kansainvälisten asioiden koordinaattori. Tutor-opettajat puolestaan neuvovat vaihdossa suoritettaviin opintoihin liittyvissä asioissa.  

“KV-koordinaattori on ensisijainen yhteyshenkilö kaikessa mikä liittyy vaikkapa käytännön järjestelyihin”, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Anu Härkönen Turun ammattikorkeakoulusta.  

Vaihtoon lähtijän kannattaa miettiä myös esimerkiksi asumisjärjestelyjä, matkustamista ja terveyteen liittyviä asioita sekä kotimaassa, että vaihtokohteessa – voisiko kotimaan opiskelija-asuntoon esimerkiksi hankkia alivuokralaisen, mitä matkustukseen liittyviä asiakirjoja tarvitaan, tai mitä rokotteita kannattaa ottaa ennen vaihtoon lähtöä.  

Joskus voi tulla yllättäviä mutkia matkaan, mutta niistäkin selvitään. Vaihtojakso voi olla on mahdollista siirtää, jos se sillä hetkellä ei jostain syystä onnistukaan.

“Pyrimme olemaan mahdollisimman joustavia ja sopimaan yhteistyökorkeakoulujen kanssa esimerkiksi vaihtoajankohdan siirrosta”, Härkönen sanoo.

Sara Koivula kokee, että Turun ammattikorkeakoulu tuki häntä koko prosessin ajan hyvin.  

“Minulla oli koko ajan sellainen olo, että jos jotain yllättävää tapahtuu, saan nopeasti yhteyden opinto-ohjaajaan, tutoropettajaan ja KV-koordinaattoriin”, Koivula sanoo.  

Omien siipien kokeilua ja verkostoitumista 

Vaihto-opiskelu on paljon muutakin kuin pelkkää opintojen suorittamista ulkomailla. Kansainväliset kokemukset voivat auttaa ymmärtämään erilaisia kulttuureja, parantaa kielitaitoa ja lisätä työelämässä arvostettuja taitoja, kuten esimerkiksi verkostoitumista – uusista ystävistä puhumattakaan. 

Jokaisen kannattaa omista lähtökohdistaan käsin tutkia mahdollisuutta ja haasteita vaihtoon lähtemiselle.  

“Itse olen elämässäni oppinut sen, että maiseman vaihdos ja uusien ihmisten tapaaminen antaa aina enemmän kuin ottaa”, sanoo Loikkanen. 

Myös Sara Koivula näkee vaihtoon lähtemisen mahdollisuutena avartaa maailmaansa ja näkemystään.  

“Kannustan ehdottomasti hakeutumaan vaihtoon, mikäli se vaan on mahdollista. Kannattaa katsoa, mihin omat siivet kantavat”, Koivula summaa.