Kuvassa on kaksi ihmistä toimittaja ja haastateltava. Toimittaja haastattelee mikrofonilla haastateltavaa.
Kokemus ratkaisee media-alan rekrytoinnissa. Kuvaaja: Aleksi Etelätalo

Yhteiskunta

Yliopisto vai ammattikorkeakoulu? Kokemus ratkaisee media-alan rekrytoinnissa

Julia Leppäniemi

Sekä journalismin että viestinnän työpaikoissa ollaan yhtä mieltä siitä, että media-alan työllistymisessä suurin merkitys on kokemuksella ja osaamisella.

Yliopisto on ylempi korkeakoulututkinto ja tämän myötä usein myös arvostetumpi koulutus. Käytännössä se on teoreettisempaa opiskelua. Ammattikorkeakoulu on alempi korkeakoulututkinto ja vastaa pituudeltaan yliopistossa suoritettua kandidaatin tutkintoa. Ammattikorkeakoulussa opetus on käytännönläheisempää.

Mutta kuinka suuri painoarvo koulutuksella on media-alalla? Kysyimme asiaa kolmesta eri työpaikasta.

Yle Turun päällikkö Antti Korhonen kertoo, ettei koulutuksella ole niin suurta vaikutusta kuin käytännöntaidoilla.

“Koulutus toki vaaditaan työn hakijalta, suoraan lukion penkiltä ei meille töihin pääse, mutta sillä kumman koulutuksen on käynyt, ei ole niinkään väliä. Tärkeintä on kokemus ja osaaminen.”

Antti Korhonen on Yle Lounais-Suomen päällikkö. Kuva: Yle

Viestintätoimisto Powerpandan toimitusjohtaja Janne Oksa on samaa mieltä siitä, että taidoilla on enemmän merkitystä kuin koulutuksella. Hän kertoo, että viestintätoimisto on palkannut tekijöitä sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta.

Janne Oksa on viestintätoimisto Powerpandan toimitusjohtaja. Kuva: Powerpanda.

Turun Seutusanomien päätoimittaja Marko Vuosjoelle ei ole myöskään merkitystä sille, minkä koulutuksen toimittaja on käynyt. Näyttöjä toki vaaditaan, mutta hänen mielestään toimittajaa palkatessa ei edes tarvitsisi olla minkäänlaista koulutusta.

“Kaksikymmentä vuotta kestäneen urani perusteella sanoisin, ettei ole ollut huomattavissa suuria eroja siinä, kumman koulutuksen on käynyt. Se on enemmänkin tyyppikysymys.”

Turun Seutusanomilla arvostetaan sitä, että toimittaja osaa ideoida ja toteuttaa juttuaiheita itsenäisesti. Kuvaamis- sekä multimediataidot ovat myös tärkeä osa työtä.

Marko Vuosjoki on Turun Seutusanomien päätoimittaja. Kuva: Marko Vuosjoki.

Työllistymiseen vaaditaan näyttöjä ja vaihtelevasti kokemusta

Ylellä ei Korhosen mukaan tarjota suoraan vakituisia työpaikkoja vastavalmistuneille, mutta määräaikaisia sopimuksia voidaan tehdä. Ylelle on päädytty töihin myös työharjoittelujen kautta.

”Enemmistö meidän työntekijöistämme on Turun ammattikorkeakoulusta”, Korhonen kertoo.

Oksa taas sanoo, ettei heille palkata vastavalmistuneita henkilöitä. Viestintätoimisto vaatii hakijalta muutaman vuoden kokemuksen ja näyttöjä muualta ennen palkkaamista.

Turun Seutusanomat olisi myös valmis palkkaamaan vastavalmistuneen henkilön, vaikka päätoimittajan mukaan uusia työntekijöitä ei tällä hetkellä rekrytoida.

“Kokemusta toki tarvitsee olla käytännönosaamisesta, mutta vuosien kokemusta emme vaadi. Koulutuksen aikanakin voi saada jo tarvittavia näyttöjä osaamisesta.”