Kohti metsäystävällistä kahvinjuontia

Kaupan hyllyiltä löytyy edelleen metsäkatotuotteita, joten jää kuluttajan vastuulle valitseeko tämä vastuullisesti tuotetun kahvin ja mitä vastuullisuusaluetta haluaa painottaa.

”Jos kuluttaja haluaa tehdä erityisesti metsien hyvinvoinnin kannalta hyvän valinnan, niin tämä voi valita sitä painottavan sertifikaatin kahvin”, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantintija Maija Kaukonen.

Rainforest Alliance-sertifikaatti keskittyy erityisesti metsien ja ympäristön hyvinvointiin. Reilulla Kaupalla ja Luomulla on ympäristökriteerejä, mutta painotus on enemmän sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa.

Kaukosen mukaan sertifikaatit ovat hyviä kuluttajan näkökulmasta mutta eivät täysin aukottomia.

”Paljon riippuu siitä, että pystytäänkö viljelynkohdemaassa seuraamaan sertifioinnin kriteerien toteutumista ja arvioivatko valvovat organisaatiot toimintaa puolueettomasti”, hän kuvailee.

Kaukonen muistuttaa pohtimaan myös omaa kuluttamistaan vastuullisen valinnan lisäksi.

Paluu kahvinviljelyn ekologisille jalanjäljille

Kahvin ympäristövaikutukset eivät ole vain kuluttajien vastuulla. Kahvin tuotannolle yritetään kehittää ekologisempia vaihtoehtoja. Kahvin viljelyssä on esimerkiksi palattu sen alkuperäisille juurille varjokahviviljelyn (shade grown-, agroforestry coffee) muodossa.

Varjokahviviljelyn tarkoitus on kasvattaa kahvipensaat puuston alle peltometsiksi, jolloin metsikköä ei tarvitse raivata pois.

Metsäkadon vähentämisen lisäksi varjokahviviljelyllä on muita luonnon kannalta positiivisia vaikutuksia. Kahvi tarvitsee vähemmän tai ei ollenkaan kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita.

”Varjokahviviljely saattaa olla myös keino edistää luonnon hyvää tilaa ja monimuotoisuutta. Peltometsäviljelmillä voi olla esimerkiksi rikas lintulajisto”, Kaukonen kuvailee.

Varjokahviviljelyn ongelma on, että se ei pysty menestymään kaikenlaisilla alueilla.

Alunperin varjokahviviljelmiä alettiin korvaamaan suurilla kahviplantaaseilla, kun haluttiin kasvattaa isompia satoja. Tällä oli kuitenkin metsille ja sen eliöille vahingolliset seuraukset.

Tarvitaanko metsiä jatkossa ollenkaan?

Uusien innovaatioiden myötä metsiä pystytään säästämään yhä enemmän. VTT uutisoi viime syksynä onnistuneensa tuottamaan kahvia laboratorio-olosuhteissa Espoossa.

Tutkimustiimin johtaja Heiko Rischer uskoo, että laboratoriokahvi päätyy tuotantoon neljän vuoden kuluessa. Hän kertoo VTT:n artikkelissa laboratoriokahvin muistuttavan hyvin paljon maultaan ja tuoksultaan perinteistä kahvia.

Laboratoriokahvin tuottamisessa on kyse soluviljelystä. Tällä tavalla on onnistuttu tuottamaan kahvin lisäksi esimerkiksi eläinproteiineja. Soluviljely nähdään ratkaisuna kohti kestävämpää ruoan tuotantoa.

Artikkeli on toinen osa kahvin metsäkatovaikutuksia koskevaa juttusarjaa. Ensimmäisen osan pääset lukemaan tästä.