Metsäteollisuudenkin on ollut pakko herätä monimuotoisuuden suojelemiseen

Suomessa hakataan monimuotoisia metsiä joka vuosi, ja luontokato on avohakkuiden ilmeisin ongelma. Eri eliölajit menestyvät parhaiten monimuotoisessa sekametsässä ja avohakkuut vievät niiltä elintilaa. 

Ylen teettämässä data-analyysissä uutisoitiin (yle.fi, 15.12.2021), että vuosi vuodelta erityisen monimuotoisten metsien pinta-ala pienenee noin prosentin verran edellisvuodesta. Valtaosa niissä elävien lajien populaatiosta katoaa hakkuiden mukana.

Metsä Group järjestää metsäkierroksia, joilla se kertoo kestävästä talousmetsän hoidosta. Turun ammattikorkeakoulun journalistiopiskelijat pääsivät tutustumaan Lohjalla sijaitsevaan Metsä Groupin vierailukohteeseen Nemus Futurumiin. Lohjalta löytyykin yhtiön omistuksesta talousmetsää noin 1000 hehtaaria. 

Laki velvoittaa uudistamaan metsiä

Talousmetsäkierroksella kerrotaan, että maassamme hakataan noin 20 000 hehtaaria vuosittain. Metsäalalle on asetettu laissa metsien uudistamisvelvoite. Se on nykyään tärkeä osa talousmetsän hoitoa.

Metsä Groupin viestinnän asiantuntija Annamari Heikkinen kertoo, että alalla on varauduttu tekemään kestävää metsänhoitoa, jotta pystytään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.  

– Kyllä monimuotoisuuden säilyttämiselle oli pakko herätä ja silmät alkoivat avautumaan jo 20 vuotta sitten. Kaikki vaatii kestävyyttä. Talouskasvu ei saa vähentää lajien määrää, ja on tärkeää, että talouskasvun ja luonnonvarojen yhtälö katkaistaan.

Monimuotoisuutta turvataan sekametsillä

Monimuotoisuutta kasvatetaan esimerkiksi lisäämällä sekapuustoa talousmetsiin. Vaikka olisi taloudellisesti kannattavampaa istuttaa kuusentaimia, joita hirvet ja peurat eivät syö, on kestävämpää istuttaa myös männyntaimia. Tähän tullaan Heikkisen mukaan panostamaan tulevaisuuden metsänhoidossa yhä enemmän, sillä sekametsät edistävät eniten luonnon monimuotoisuutta. 

– Asiaa voi tarkastella maalaisjärjellä. Mitä enemmän metsissä on puita ja kasvustoa, sitä parempi eläinkanta niissä on. Erilaiset puulajit mahdollistavat myös seurannaislajit, jolloin eri lajien selviytyminen paranee. 

Valtaosa yhä avohakkuita

Avohakkuut ovat olleet päämenetelmänä suomalaisessa metsänhoidossa ja talousmetsien tuotannoissa jo sadan vuoden ajan. Heikkinen kuitenkin painottaa, että luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon hakkuissa. 

Esimerkiksi 45 prosenttia uhanalaisista lajeista elää lehdoissa, joten niitä täytyy Heikkisen mukaan suojella. 

– Metsä Group ei osta enää lehtipuita energiakäyttöön, ja tämän päätöksen takana on luonnonsuojelutyö ja monimuotoisuuden edistäminen. 

Metsänomistajien kiinnostus suojeluun vaihtelee

Se, ovatko Suomen metsäyhtiöiden toimet riittäviä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja torjumaan luontokatoa, on vaikea kysymys. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Matti Koivulan mukaan monet metsäyhtiöt tekevät omilla maillaan selvästi enemmän monimuotoisuutta tukevia toimia kuin mitä talousmetsissä keskimäärin tehdään. 

Yksi iso ongelma monimuotoisuuden kustannustehokkaassa huomioimisessa piilee professorin mukaan metsänomistuksen luonteessa. Käytännössä kukin metsänomistaja saa tehdä omistamissaan metsissä lähes mitä haluaa. 

Lisäksi haasteena on, että metsänomistajien kiinnostus ja mahdollisuudet ottaa monimuotoisuus huomioon vaihtelevat. Toiset kiinnittävät asiaan paljonkin huomiota, toiset eivät juurikaan. 

–  Lähtisin ehkä hakemaan ratkaisuja yhdessä talous- ja yhteiskuntatutkijoiden kanssa: luonnonhoidon ja suojelun rahoitusmallit ovat yksi tärkeä kehityskohde, kommentoi Koivula.