Käännetty maailma - tekstitys vaikuttaa hahmojen persoonallisuuteen

”Alusta saakka oli selvää, että haluan kääntää luovia tekstejä. Olenhan kääntänyt asiatekstejäkin, mutta en koe että voisin tehdä sitä päivästä toiseen.”

AV-käännöstyön freelancerina toimiva Anna-Maija Ihander on tehnyt melkein 15 vuoden aikana monia erilaisia kääntäjän hommia teatteritekstityksistä ja kirjoista dubbauskäännöksiin, mutta pääsääntöisesti hän tekee nykyään AV-käännöksiä, eli tekstittää tv-sarjoja ja elokuvia. Ihander on kääntänyt joitain sarjoja, jopa vuosia ja sanookin, että hahmoihin kiintyy eikä niistä haluaisi luopua. Hänen mukaansa sarjojen hahmoihin ja heidän persoonallisuuksiinsa pystyy vaikuttamaan tekstityksellä.

”Pitää osata tuoda esiin se tyyli ja sävy, millä hahmot puhuvat. Mietin miten hahmo puhuisi, jos se puhuisi suomea. Se on tavallaan näyttelemistä. Itse saan siitä iloa, kun koen että osallistun katsojan viihdyttämiseen.”

Työn vieminen astetta pidemmälle

Ihander käänsi monta kautta MTV3 kanavallakin näkynyttä Glee -sarjaa, jossa musiikki on suuressa osassa. Sarjaa kääntäessä hänen sisäinen nörttinsä pääsi valloilleen.

”Tiesin että sellainen sarja alkaa, ja ollessani silloin maikkarilla freelancerina sanoin pomolleni, että haluan sarjan käännettäväksi, jos se tulee kanavalle. Sarjassa esiintyvien biisien kääntämiseen on olemassa monta eri taktiikkaa. Riittää, että kääntää niiden merkityksen. Lähtökohtana ei ole laulettavuus, mutta kun olen hirveä nörtti, tein biiseistä suurimmasta osasta sellaisia, että ne olisi pystynyt laulamaan niillä suomenkielisillä sanoituksilla.”

AV-kääntäjien työllistyminen hyvin eri tasoista

Ihanderilla on kääntämiseen omana nyrkkisääntönä se, että yhden työpäivän aikana pitää saada kaksikymmentä minuuttia materiaalia tekstitettyä. Työtä tulee tehtyä välillä kotona, mutta kun haluaa lähteä pois häiriötekijöiden luota Ihander voi mennä joko kahvilaan tai yliopistolle. Joskus töitä on jopa sen verran, että ne tulevat mukaan lomalle.

”Kerran olin pidemmällä kolmen kuukauden reissulla ja mulla oli siellä työt mukana. Välillä on tosi vaikea irtautua käännöstyöstä, mutta hyvän työehtosopimuksen ansiosta mun ei tarvitse nyt raataa niska limassa. On sellainen fiilis, että uskallan ottaa lomaa. On ollut sellaisiakin aikoja, kun työt ovat olleet kiven takana ja on mentävä sellaisilla ehdoilla kuin on.”

AV-kääntäjien tilanne on tällä hetkellä haastava. On kolmeen kastiin jakautuvia kääntäjiä: hyvillä työehtosopimuksilla olevia kääntäjiä, joista suurin osa, kuten Ihanderkin, on Ylellä töissä. Työsuhteisena käännöstoimistoille työskenteleviä on vähän, Ihanderin mukaan heillä on myös ihan suhteellisen hyvät työehtosopimukset. Suurin osa alan kääntäjistä ovat nimellisesti yrittäjiä, mutta käytännössä freelancereita. He eivät kuitenkaan voi päättää palkkiostaan, vaan firmat päättävät sen. Ihander sanoo, että he (AV-kääntäjät) ovat sitä mieltä, että tällaisten yrittäjien pitäisi ennemmin olla työntekijöitä.

Vieraan kielen taito on toissijainen

Ihander kertoo, että hyvän käännöksen merkki on se, että katsoja ei tajua lukevansa tekstejä.

”Tekstityksissä olevan kielen laatu on tärkeä, koska monille tv-tekstitykset saattavat olla jopa ainoa asia, mitä he lukevat päivittäin. Tekstitys on tärkeä suomen kielen ja ihmisten kielitajun kannalta. Monesti onkin niin, että suomen kielen taito on kääntäjälle tärkeämpi kuin sen vieraan.”

Yhden kääntäjän tuottama tekstin määrä on suunnaton. Virheitä saattaa työmäärässä sattua yksi tai kaksi. Niiden määrä on todella pieni, mutta virheet pistävät silmään, varsinkin kun katsoja ymmärtää puhuttua kieltä. Ihander kannustaa katsojia ottamaan yhteyttä tahoille joista käännökset ovat tulleet, jos käännöksissä huomaa suuria ongelmia. Kääntäjiin voi ottaa yhteyttä myös facebookin kautta.

Artikkeli päättää neljäosaisen ”Käännetty maailma” -juttusarjan.

Sarjan aiemmat osat käsittelivät kirjoja, runoja ja näytelmiä.

AV-kääntäjien facebook -sivulle pääset tästä.