”Aivan varmasti voin olla kuukauden syömättä mitään millä on naama.”

[metaslider id=4182]

[label style=”default”]Kolumni[/label] Lihaton lokakuu on tänään ohi. 31 päivän ajan olen kieltäytynyt lihasta ja kalasta, alkuun kuvitellen, että juttu olisi aivan helppo.

Katsellessani Docventuresin keskustelua aiheesta, keskustelin samaan aikaan kasvissyöjäystäväni kanssa. ”Voisin ihan hyvin olla syömättä lihaa kuukauden”, muistan uhonneeni. Tästä lauseesta lähti kuukauden kestävä sopeutuminen paljon lihaa syövän kansan joukkoon.

Ystävien ja tuttujen reaktiot olivat ehkä yllättävin asia koko kuukaudessa. Monet kuvittelivat päätöksen tehneen minusta yhdessä yössä sen ärsyttävän vegaanin, joka heittää tekoverta turkiksille ja kuvaa öisin sikaloita. Joku jopa syyllisti päätöksestä, jonka takia lihat jäisivät kauppaan ja joutuisivat roskiin.

Kaikesta huolimatta otin haasteen vastaan.

”Jos mä vaan korvaan lihan soijalla ja pavuilla?”

Täysin kivutonta lihan, kanan ja kalan poisjättö ei todellakaan ollut. Papuja en aio syödä seuraavaan kuukauteen, ja ihan oikeasti ihmiset, ei sitä soijaa voi verrata lihaan millään tavalla.

Ensimmäistä kertaa lihattomuus otti todella päähän krapulapäivänä. Ei kukaan halua syödä pahaa oloa ja morkkista potiessa mitään terveellistä tai eettistä. Kiukuttelin kuin pikkulapsi, mutta pysyin päätöksessäni.

Lihaton lokakuu kuitenkin nosti piilossa olleita keittotaitojani esiin. Sen perinteisen makaronilaatikon sijaan huomasin tekeväni taivaallista kasvissosekeittoa. Linssitkin istuvat melkein mihin vain. Valmisruokaa on hankala löytää, joten jouduin kokkaamaan itse.

Jossain vaiheessa arki iski tähänkin ruokavalioon. Ideat loppuivat kesken ja söin neljä päivää putkeen papukeittoa. Samaan aikaan etsin netistä reseptejä jotka toteuttaisin, kunhan tämä olisi ohi.

Pudotuksen jälkeen keräsin itseni ja tein pinaattilasagnea.

Tuli jotain opittuakin

Voin sanoa kasvissyönnin olevan helppoa, vaikka lounaalla käydessä ruuassa ei aina tuntunut olevan riittävästi proteiinia. Tämä toi ikävästi näläntunteen takaisin pian. Ystävien luona käydessä oli joskus noloakin kieltäytyä tarjoiluista.

Kokeilu oli kuitenkin ehdottomasti hyvä idea, sillä se avasi silmäni. Kasvisruoka on hyvää, täyttävää ja helppoa. Syön lihaa aivan liikaa, sillä oloni on ollut loistava. Suurin este näyttäisi puhtaasti olevan oma asenne ruokaa kohtaan. Voisin ryhtyä kasvissyöjäksi toistekin.

Silti vaadin tänään illalliseksi savulohta.