Eläköityvät yrittäjät ovat taloudellisia haasteita isompi ongelma

Viime vuosi oli uusien yritysten kannalta lupaava Varsinais-Suomessa. Kasvu oli toiseksi suurinta Suomessa, mutta vauhti ei vastaa toivottua.

Varsinais-Suomessa perustettiin 2 845 uutta yritystä vuonna 2016, mikä oli toiseksi eniten koko Suomessa. Kasvua edellisvuoteen tapahtui vajaan neljänsadan yrityksen verran, mutta eläköityvien yrittäjien takia kasvun pitää olla tulevaisuudessa nopeampaa.

”Maakunnassamme puhutaan tulevaisuudessa yli 7 000 yrityksestä, joissa yrittäjä tulee eläkeikään. Sen kuromiseksi umpeen pitäisi syntyä paljon enemmän yrityksiä, jotta päästäisiin edes nolla summa -peliin”, kertoo Varsinais-Suomen yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Hanna Munter.

”Suurin osa päättyneistä jäsenyyksistä johtuu eläköitymisestä. Taloudelliset haasteet tulevat vasta seuraavana.”

Vuosi 2016 edeltäjäänsä reippaampi

”Vielä ei voida esittää hurraa-huutoja, mutta Varsinais-Suomen maakunnassa on tällä hetkellä hyvä meininki. Tästä voi todeta, että uusia tullaan perustamaan jatkossa isommalla sykkeellä kuin aiemmin”, Munter sanoo.

Myös Turun seudulla toimivan uusyrityskeskus Turku Science Park Oy Potkurin yritysneuvoja Markku Määttänen on samoilla linjoilla.

”Viime vuosi oli aiempaa vilkkaampi. Meillä oli noin parituhatta asiakasta ja yrityksiä perustettiin noin kuusisataa. Määrä on noin 45–50 prosenttia yrityskannasta meidän toimialueellamme”, Määttänen toteaa.

Syitä kohentuneeseen tilanteeseen löytyy parantuneesta yrittäjäilmapiiristä sekä teollisuuden tilasta varsinkin laiva- ja metalliteollisuuden parissa. Vuosi 2016 oli myös edeltäjäänsä ongelmattomampi yritysten alkua tukevan starttirahan suhteen.

”Yksi syy yritysten määrän vähenemiseen vuonna 2015 oli se, että starttirahat loppuivat kesken. Uusia starttirahoja ei voitu myöntää noin viiteen kuukauteen vuoden aikana ja se aiheutti osaltaan selkeän notkahduksen”, Määttänen sanoo.

Yksityis- ja kevytyrittäjyys ovat ajan trendi

Nosteessa olevat alat ovat korkean teknologian yritykset, verkkokauppa- ja sähköinen liiketoiminta. Trendinä on myös itsensä työllistäminen.

”Kolme neljästä aloittavasta yritysestä Turun seudulla valitsee yritysmuodokseen yksityisen elinkeinoharjoittajan eli ryhtyy yksinyrittäjäksi. Loput valitsevat osakeyhtiön”, Määttänen kertoo.

Lisäksi perinteisen yritysmuotojen rinnalla on tullut myös niin sanottuja kevytyrityksiä, joissa hallinto on ulkoistettu laskutuspalveluyritykselle. Näitä toimijoita ei ole kirjattu ylös, joten yritysrekisteri ei kerro koko totuutta itsensä työllistävien määrästä.

”Arviolta heitä on tuhansia ja määrä kasvaa vuosittain”, Munter arvioi.

Uusien yrittäjien kokemuksia Vakka-Suomesta

Vuonna 2016 hotelli- ja ravintoalan konsultointiyrityksen perustanut Jaakko Eskola ei pitänyt kulunutta vuotta erityisen hyvänä vuonna laittaa yritystä tulille.

“Päätös liittyi lähinnä aikaisempaan työhistoriaan. Nyt oli ensimmäinen hetki, että minulla oli riittävästi kokemusta ja kontakteja yrittäjäksi ryhtymiseen. Etelänaapuriin [Viro] verrattuna en koe, että Suomessa olisi jotenkin erityisen hyvät näkymät yritystoimintaan. Yleinen maailman poliittinen ja taloudellinen tilanne eivät välttämättä kannusta yrittäjyyteen.”

Toiminimellä parturikampaamoyrittäjäksi ryhtynyt Eveliina Ketoniemi koki ilmapiirin kannustavammaksi.

“Meillä on Uudessakaupungissa hyvä uusyrityskeskus ja sieltä sai vinkkejä yrityksen perustamiseen”, Ketoniemi kertoo.

Eskolan tavoin muut syyt olivat yritystä perustaessa yleistä ilmapiiriä painavampia.

“Yrittäjyys oli minulle ainut vaihtoehto täällä meillä päin. Täällä ei ole 50 kilometrin säteellä palkallisia työpaikkoja. On pakko perustaa oma yritys, jos haluaa tehdä alan töitä omassa kaupungissa.”