Koulutettu koira saa kodin

[metaslider id=7240]
Turun kaupungin eläinhoitolaan tuotujen eläinten määrä on kasvussa. Turun Eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluneuvoja Taru Säteri arvioi, että kasvu johtuu joko siitä, että eläimiä on enemmän, tai siitä, että ihmiset ovat valveutuneempia.

”Ennen ajateltiin, että toisten asioihin ei kuulu puuttua. Eläinten kohdalla se on kuitenkin ainoa tapa pitää huoli, että eläimet voivat hyvin. Muidenkin kuin omistajan pitää puuttua, jos joku on selkeästi pielessä.”

”Arvelisin, että osasyy kasvaneisiin lukuihin on eläinsuojeluasenteiden paranemisessa.”

Eläimiä myös adoptoidaan aiempaa enemmän. Suhteessa hoitolaan tuotujen määrään adoptiot ovat kuitenkin pysyneet samalla tasolla.

Säterin mukaan valtaosa tuoduista eläimistä on löytöeläimiä, kun taas huostaanottoja on selkeästi vähemmän. Viime vuonna eläinhoitolaan päätyi 800 kissaa ja 340 koiraa. Takaisin vanhaan kotiin haettiin vain murto-osa kissoista, kun taas koirien suhteen tilanne oli päinvastainen. Kissa päätyy yleensä uuteen kotiin, koiraa taas tavallisesti kaipailee sen omistaja.

Luonne rotua tärkeämpi

Hoitolasta uutta lemmikkiä etsivät tavallisimmin ne, jotka tiedostavat, että kotia vailla olevia täysikasvuisia eläimiä on paljon. Säteri kuitenkin muistuttaa, että vaikka kodin tarjoaminen löytöeläimelle houkuttaisi, omat resurssit kannattaa muistaa.

”Jos ei ole valmis ottamaan mahdollisesti haastavampaa aikuista eläintä, voi olla järkevämpää ottaa itselleen sopivasta rodusta pentu ja kouluttaa se alusta asti.”

Erityisesti rotukissat löytävät uuden omistajan nopeasti, mutta myös luonteella on väliä. Rotua enemmän katsotaan sitä, viihtyykö kissa ihmisten kanssa ja voiko sitä pitää sylissä. Koulutetut ja sisäsiistit koirat löytävät uuden kodin muita helpommin.

Eläin vaatii sitoutumista

Adoptoijia Säteri ei osaa jaotella tiettyihin tyyppeihin, vaan löytöeläin otetaan yleensä elämäntilanteen mukaan. Opiskelijan kohdalla mahdollinen hankaluus saattaa olla esimerkiksi rahatilanne tai opintojen perässä muuttaminen. Perheellisen taas tulee miettiä, riittääkö aikaa myös lemmikille.

”Kun ihminen ottaa hoitolaan yhteyttä, hänen kanssaan keskustellaan: onko hän miettinyt ja varautunut asioihin. Kissa saattaa elää 20 vuotta. Onko kaksikymppinen opiskelija valmis siihen, että kun tulee perhe ja lapset, niin kissakin on vielä kuvioissa mukana”, Säteri huomauttaa.