Oma aukeama houkuttelee nuoria printin pariin

[metaslider id=5433]

Auranmaan Viikkolehden toimitussihteeri Sirpa Virtasen mukaan lehden nuortensivu Smash pureutuu nuorten maailmaan ja nuoria kiinnostaviin aiheisiin, mutta samalla totuttaa nuoria lukijoita printtimedian lukijoiksi.

”Meillä on aina silloin tällöin tapana tiedustella nuorilta, mitä juttuja he lukevat Auranmaan Viikkolehdestä. Vastaus on lähes aina sama: nuoret lukevat Smashin sekä omaa kotikuntaansa koskevia uutisia.”

Turun Sanomien Extra-liitteen nuorten aukeaman, Extremen, 15-vuotias kirjoittaja Wilma Selkälä löysi tiensä nuorten toimitukseen nimenomaan lukemalla sivuja. Uusia kirjoittajia hakevaan ilmoitukseen vastannut turkulainen on nyt kirjoittanut toimituksessa parin kuukauden verran.

”Kokoustamme joka toinen viikko. Silloin puhumme tulevista jutuista ja annamme palautetta vanhoista. Tapaamisissa on rento fiilis, kun kaikki ovat vetäjää myöten nuoria.”

Vanhemmat saavat sivuilta sisäpiiritietoa nuorten elämästä

“Nuortenpalstamaisuus näkyy aiheiden lisäksi myös kirjoitustyylissä. On paljon nettimäisiä huumorielementtejä ja käytämme välillä myös slangimaisia sanavalintoja, kuten ”tsekata” tai ”chillata”,” Extremen vetäjä Pauliina Suominen avaa.

Turun Sanomien Extreme tarjoaa Suomisen mukaan usein kevyempiä juttuja yllättävistä näkökulmista toteutettuna.

“Me tarjoamme myös äideille ja isille sisäpiirintietoa nuorten elämästä. Jos siis onnistumme tuottamaan sisältöä, joka palvelee sekä nuoria että vanhempia, meille on ehdottomasti kysyntää TS:ssä,” Suominen toteaa.

Suomisen mukaan nuorten ohjaamisessa on myös haasteensa. Moni on kirjoittamisen lisäksi myös tekemässä töitä ensimmäistä kertaa. Tästä syystä jotkut ottavat palautteen liian henkilökohtaisesti.

“Kun kommentoin jotain yksittäistä juttua tai työtapaa, nuoren mielessä palaute voi kääntyä niin, että kritisoin itse ihmistä. Joskus on myös muistutettava, että täällä tehdään töitä. Eniten nuoruus on ongelma siinä, että kirjoittaja ei ymmärrä, että omasta työstä on kannettava vastuu. Ei ole ole kyse läksyistä, jotka voi joskus jättää tekemättä. Ei jätskikiskallakaan jätetä palloja tekemättä.”

Pieni kaupunki rajaa haastateltavien nuorten määrän

Nelly Rauhala on kirjoittanut jo useamman vuoden ajan Auranmaan viikkolehden nuorten sivuille Smashiin. Hän ei koe vain nuorten asioista kirjoittamista rajaavana tekijänä.

”Nuorten asiat luonnollisesti kiinnostavat minua itseäni juuri eniten, niin ei rajaamista ajattele.”

Smashiin kirjoittaminen on antanut Rauhalalle kokemuksen lisäksi opettelua pysymään aikataulussa. Smash ilmestyy viikkolehdessä kahden viikon välein kuudella paikkakunnalla: Aurassa, Koskella, Marttilassa, Oripäässä, Pöytyällä ja Tarvaskoskella. Koskella asumisessa on Rauhalan mielestä haasteensa.

”Välillä on vaikeaa löytää haastateltavia, koska täällä ihmisiä ja niitä mahdollisia haastateltavia ei nuorissa ole niin montaa. Monia saattaa myös pelottaa haastateltavana olo, sillä lehteä lukevat kaikki.”

Auranmaan Viikkolehden toimitussihteeri Sirpa Virtanen kertoo nuorten sivujen ilmestyneen jo 12 vuoden ajan. Virtasen mukaan lehden muillakin sivuilla käsitellään välillä nuoriin liittyviä uusia, mutta Smash tuo oleellisen panoksensa, sillä se syntyy puhtaasti nuortensivun avustajien omista ideoista.

”Nuoret tietävät meitä keski-ikäisiä toimittajia paremmin, mitkä asiat ja ilmiöt milloinkin nuoria kiinnostavat ja puhuttavat. Smashin aihepiirit mopoautoilijoista syömishäiriöihin ja bändiharrastuksesta roskisdyykkaukseen kiinnostavat myös varttuneempaa väkeä.”

[toggle title=”Toimittajan kommentti” state=”closed”]

Olen itse kirjoitellut usean vuoden ajan nuoressa toimituksessa. Se oli yksi merkittävimmistä käänteistä uravalintani tiellä. Tie ei tosin ollut suora, sileä tai vahtikoiraton, mutta se muutti ujon pikkutytön rohkeaksi toimittajanaluksi, joka uskaltaa seistä kylmässä räntäsateessa keskellä merta, kun kuvaaja juoksee lautailijan perässä tai heittäytyy laittamaan nettideitti-ilmoituksen.

Minkälaista on työ nuoressa toimituksessa? Juttuidea voi lähteä mistä vain. Ruokapöydästä kassajonoon. Ilmiöitä seuraamalla ja jatkuvasti uusiin ihmisiin tutustumalla rikastuttaa ideapankkiaan. Koska nuorten sivuilla ei tehdä konkreettisia, ajan hermolla vakavalla naamalla raportoitavia uutisia, vain Varsinais-Suomi on rajana. Joskus ei sekään.

Kun kirjoittajalle kertyy lisää ikää, myös kaveripiirin keski-ikä kohoaa. Nuorten haastateltavien ja juttujen löytäminen on vaikeampaa, kun tuntee itse kuuluvansa 15-vuotiaiden joukossa lähinnä rollaattorikerhoon. Nuoret kuitenkin tekevät nuorille heidän aiheistaan ja piste. Kun täysherkku haastateltava paljastuukin 30-vuotiaaksi, on pakko niellä pettymys ja alkaa soitella taas kavereiden pikkusisaruksille.

Jessi Ristilä

[/toggle]